Ero sivun ”Viirupöllö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ba:Ҡауҡылдаҡ ябалаҡ
Hesarista tietoa
Rivi 19:
| commons = Strix uralensis
}}
'''Viirupöllö''' (''Strix uralensis'') on suurikokoinen varsinaisiin [[pöllöt|pöllöihin]] kuuluva petolintu, joka asuu havu- ja sekametsissä<ref name="viirari">{{Lehtiviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Otsikko = Varo viiraria! | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 17.4.2012 | Sivut = D2 | Viitattu = 17.4.2012}}</ref>.
 
== Koko ja ulkonäkö ==
 
Pöllöille tyypillinen litteä naama,Viirupöllön yleisväritys harmaaon harmaanruskea ja linnussasillä on kauttaaltaanpyrstö- ja siipisulissa pitkiä tummia raitoja. Vaaleahkolla vatsapuolella on mustia pitkittäisjuovia. Nokka on keltainen, silmät mustat ja pöllölle tyypillisessä leveässä naamassa on vaaleita kiehkuroita. Sillä on pitkä pyrstö ja leveät siivet.<ref name="viirari" /> Naaras on huomattavasti koirasta suurempi. Sen pituus on 58–62&nbsp;cm, ja koiras painaa 570–800&nbsp;g, naaras 630–1&nbsp;300&nbsp;g.
 
Vanhin suomalainen ja eurooppalainen [[rengastus|rengastettu]] viirupöllö on ollut 23 vuotta 10 kuukautta 13 päivää vanha.
Rivi 29:
=== Ääntely ===
 
Soidinääni kumea, koiramainen ”VUhu... Vuh-vuh-vuVU-hu”. Naaraan ääni karkea rääkäisy.<ref name="viirari" /> Pesällä varoittaa uhkaavasti haukkumalla. Maastopoikaset kerjäävät ruokaa käheällä pihinällä.
 
== Levinneisyys ==
 
Viirupöllö on levinnyt laajalti pohjoiseen Euraasiaan Tyyneltämereltä Skandinaviaan. Se on tyypillinen [[taiga]]n pesimälintu. Suomessa sitä tavataan pääosin maan etelä- ja keskiosissa lukuunottamatta Ahvenanmaata<ref name="viirari" />. Pesimäkantamme on ollut 3&nbsp;000&nbsp;–&nbsp;4&nbsp;000 paria, mutta keväällä 2011 on ollut todettavissa kannan heikkeneminen<ref>[http://yle.fi/alueet/kymenlaakso/2011/06/viirupolloilla_on_vaikeaa_2640788.html Yle.fi, viitattu 6.6.2011]</ref>. Virossa pesii noin 2&nbsp;000, Ruotsissa noin 3&nbsp;000 ja Norjassa 10–50 paria. Muualla läntisessä Euroopassa viirupöllö ei pesi. Erillinen populaatio asustaa Kaakkois-Euroopassa. Euroopan populaation kooksi arvioidaan 110&nbsp;000&nbsp;–&nbsp;280&nbsp;000 yksilöä.
 
== Elinympäristö ==
Rivi 42:
 
[[Kuva:Strix uralensis-chick.jpg|thumb|250px|Poikasen kerjuuääni on lehtopöllön tapainen, mutta karkeampi "pitsepp".]]
Pesä on tavallisesti pöntössä, luonnonkolossa, tai vanhassa petolinnun pesässä tai rakennuksessa. Hyvinä jyrsijävuosina muninta voi alkaa jo helmikuussa, tavallisesti maalis–huhtikuun vaihteessa. Katovuosina laji voi jättää pesinnän väliin. Munamäärä vaihtelee yhdestä kahdeksaan munaan, huippuvuosina keskimäärin 4 ja katovuosina 2. Naaras hautoo 32–34 päivää. Koiras ruokkii naarasta koko haudonta-ajan. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti, ja lähtevät pesästä vielä lentokyvyttöminä noin kuukauden ikäisinä. OppivatNe oppivat lentämään 5-viikkoisina. Emot huolehtivat poikueesta vielä 2–3 kuukautta. Emot puolustavat poikasiaan hyvin aggressiivisesti ja voivat aiheuttaa kynsillään pahoja vammoja ihmiselle.<ref name="viirari" />
 
Viirupöllöjen pariside on elinaikainen ja avioeroja tapahtuu hyvin harvoin. Moniavioisuutta esiintyy, mutta vain äärimmäisen harvoin. Jo yksivuotiaat saattavat pesiä, mutta pääosin pesintä aloitetaan kolmen tai neljän vuoden iässä.