Vuoristo-Karabahia asuttivat vuosisatojen ajan kristityt [[armenialaiset]] ja islaminuskoiset [[azerit]]. Alue liitettiin [[Venäjän keisarikunta]]an 1800-luvulla.<ref name="bbc"/> Se oli sitä ennen ollut itsenäinen [[Karabahin kaanikunta]].<ref name="lp">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/azerbaijan/nagorno-karabakh/history| Nimeke = History of Nagorno-Karabakh| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lonely Planet| Viitattu = 27.1.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen [[Neuvostoliitto]] erotti Vuoristo-Karabahin Armeniasta<ref name="lp"/> ja perusti [[Vuoristo-Karabahin autonominen alue|Vuoristo-Karabahin autonomisen alueen]] [[Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta|Azerbaidžanin sosialistisen neuvostotasavallan]] sisälle. Kun Neuvostoliiton valta alueella hiipui 1980-luvulla, armenialaisten ja azerien väliset yhteenotot lisääntyivät. Paikallishallinto halusi liittyä [[Armenia]]an ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991 Vuoristo-Karabah julistautui itsenäiseksi tasavallaksi, mikä kiihdytti 1980-luvulla alkanutta [[Vuoristo-Karabahin sota|sotaa]]. Sodassa arviolta 20 000–30 000 ihmistä menetti henkensä ja armenialaiset joukot onnistuivat saamaan alueen hallintaansa. Armenialaiset myös miehittävät Azerbaidžanin alueita Vuoristo-Karabahin ulkopuolelta ja loivat näin maayhteyden Karabahin ja Armenian välille. Vuonna 1994 osapuolet suostuivat aselepoon.<ref name="bbc"/>
