Ero sivun ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Arkku on avattu. Paikalla on myös vainajan leski [[Ebba Stenbock]]. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.<ref name="selko">[http://www.ateneum.fi/content/s2/pdf/Selkokieli_tekstit.pdf Ateneum-opas selkokielellä]</ref>
 
Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävä isänmaallisia aiheita maalaava historiamaalari. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna [[École des Beaux-Arts|Pariisiin taideakatemiaan]], mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa [[Jean-Léon Gérôme]]n ateljeessa.<ref name="ateljee" /><ref name="nikke" />
 
''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' sai alkunsa Pariisissa keväällä 1877.<ref name="ateljee">[http://www.albertedelfeltinateljee.fi/taiteilija/ C. Magnusson: Taiteilija Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ateljee.]</ref><ref name="nikke" /> Edelfelt sai Pariisissa oppia myös [[Jules Bastien-Lepage]]lta, johon tutustuttuan hän alkoi kuvata arkielämää [[Ulkoilmamaalaus|ulkoilmamaalauksen]] hengessä. Bastien-Lepage kommentoi myös tätä maalausta.<ref name="selko" /><ref name="nikke">[http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/edelfelt.html Kulta-aika Albert Edelfelt]</ref>
 
''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' otettiin hyvin vastaan Pariisin salongissa, vaikka historiamaalauksen aika oli Pariisissa jo ohi. Kiinnostavimpana pidettiin ulkoilmarealismia, jota Edelfelt pian sovelsikin ''[[Lapsen ruumissaatto|Lapsen ruumissaatossa]]''.
16 600

muokkausta