Ero sivun ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
| paikkakunta = [[Turku]]
}}
'''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista''' on [[Albert Edelfelt]]in maalaus vuodelta 1878.<ref name="ateneum">[http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?lang=fi&si=A+I+212&&imagenum=2 Ateneumin taidemuseo: Edelfelt, Albert. Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista]</ref> Sitä pidetään suomalaisen realistisen [[Historiamaalaus|historiamaalauksen]] merkkiteoksena ja huipentumana.<ref name="yle" /><ref name="ateljee" />
 
Maalaus kuvaa [[Kaarle-herttuaaherttua]]a tarttumassa [[Klaus FleminginFleming]]in ruumiin partaan. Tapahtumapaikkana on [[Turun linnanlinna]]n Sturenkirkko.<ref name="yle"> [http://yle.fi/alueet/turku/2010/12/edelfeltin_arvomaalaus_palasi_turun_linnaan_2233244.html Yle: Edelfeltin arvomaalaus palasi Turun linnaan. 21.12.2010]</ref>
Arkku on avattu. Paikalla on myös vainajan leski [[Ebba Stenbock]]. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.<ref name="selko">[http://www.ateneum.fi/content/s2/pdf/Selkokieli_tekstit.pdf Ateneum-opas selkokielellä]</ref>
 
Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävä isänmaallisia aiheita maalaava historiamaalari. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna Pariisiin taideakatemiaan, mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa [[Jean-Leon Gerôme]]n ateljeessa.<ref name="ateljee" />
Arkku on avattu. Paikalla on myös vainajan leski Ebba Stenbock. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.<ref name="selko">[http://www.ateneum.fi/content/s2/pdf/Selkokieli_tekstit.pdf Ateneum-opas selkokielellä]</ref>
 
Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävä isänmaallisia aiheita maalaava historiamaalari. Edefelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna Pariisiin taideakatemiaan, mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa Jean-Leon Gerômen ateljeessa. '''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista''' sai alkunsa Pariisissa keväällä 1877.<ref name="ateljee">[http://www.albertedelfeltinateljee.fi/taiteilija/ C. Magnusson: Taiteilija Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ateljee.]</ref><ref name="nikke" /> Edelfelt sai Pariisissa oppia myös [[Jules Bastien-Lepage]]lta, johon tutustuttuan hän alkoi kuvata arkielämää [[Ulkoilmamaalaus|ulkoilmamaalauksen]] hengessä. Bastien-Lepage kommentoi myös tätä maalausta.<ref name="selko" /><ref name="nikke">[http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/edelfelt.html Kulta-aika Albert Edelfelt]</ref>
 
''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' otettiin hyvin vastaan Pariisin salongissa, vaikka historiamaalauksen aika oli Pariisissa jo ohi. Kiinnostavimpana pidettiin ulkoilmarealismia, jota Edelfelt pian sovelsikin ''[[Lapsen ruumissaatto|Lapsen ruumissaatossa]]''.
<ref name="ateljee">[http://www.albertedelfeltinateljee.fi/taiteilija/ C. Magnusson: Taiteilija Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ateljee.]</ref>
Edelfelt ehti maalaaman uransa alussa silti muitakin historiamaalauksia, kuten [[Kuningatar Blanka]] (I877) ja Poltettu kylä.<ref name="nikke" />
16 600

muokkausta