Ero sivun ”Hideki Tōjō” versioiden välillä

Tōjō syntyi kymmenlapsisen perheen kolmantena poikana. Tōjōn isä oli Japanin armeijan upseeri ja suku kuului vähäarvoiseen [[samurai]]-sukuun. Tōjōn vanhempien veljien kuoltua, lankesi Hidekille vastuu perheen nimen kunnian säilyttämisestä. Hidekin samurai-isän tavoitteena oli saada poika armeijauralle ja upseerin virkaan.

Upseerin virkaan valmistavan koulun oppilaaksi Tōjō pääsi [[1902]]. Tōjōn valmistuttua vänrikiksi [[Venäjän-Japanin sota]] oli kiivaimmillaan. Nuoren vänrikin tie vei sotaan rintamalle. Tōjō toimi [[1919]]–[[1922]] sotilasasiamiehenä [[Sveitsi]]ssä ja [[SaksaWeimarin tasavalta|Saksassa]]ssa. [[Berliini]]stä Tōjō siirtyi rykmentinkomentajaksi [[1929]]–[[1931]].

Tōjōn sotilasura lähti nousuun [[Mantšuria]]ssa Tōjōn toimiessa [[1935]]–[[1937]] Japanin Kwantungin armeijan ''[[kenpeitai]]n'' eli [[sotapoliisi]]en komentajana. Tōjō oli kokenut ja taitava taktikoija, ja sai kunnioitusta nopeista päätöksistään. Hän ansaitsi Mantšuriassa toimillaan kutsumanimen ''kamisori'', – partaveitsi”partaveitsi”. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Tōjō oli Japanin armeijan ylipäällikkö, sekä sotaministeri, laivaston tuhouduttua käytännössä maan [[diktaattori]].

Poliitikkona Tōjō kuului upseereiden muodostamaan ryhmään, jotka kannattivat Japanin viemistä sotaan 1930-luvun lopulla. Mittavan sotilasuran rinnalla Tōjō nimitettiin [[1938]] sotaministeriöön apulaisministeriksi ja [[1940]]–[[1941]] Tōjō sai sotaministerin viran [[Fumimaro Konoe]]n hallituksessa. Konoyen eroamisen jälkeen alkoi Tōjōn pääministerikausi [[18. lokakuuta]] 1941 joka päättyi [[22. heinäkuuta]] [[1944]]. Pääministerin virkaa Tōjō hoiti 1009 päivää. Pääministerinsalkun ohella Tōjō hoiti sotaministerin tointa sekä lyhyitä aikoja muun muassa opetus-, sisä- ja ulkoministerin tehtäviä.

[[Yhdysvallat|Yhdysvaltalaisten]] [[miehitetty Japani|Japanin miehityksen]] yksi tärkeimmistä [[Potsdamin julistus|Potsdamin julistuksessa]] määritellyistä lyhyen aikavälin tehtävistä oli rangaista Japanin sotaan johtaneita henkilöitä. Tōjō luokiteltiin japanilaisista suurimmaksi epäillyksi henkilöistä, jotka olivat johtaneen Japanin Yhdysvaltain vastaiseen sotaan. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Tōjōsta muodostui Yhdysvaltain [[Yhdysvallat|Yhdysvaltainpropaganda]] propagandakoneistonkoneiston käsittelyssä vihollisen kasvot. Tōjōn kasvot esiintyivät muun muassa lentolehtisissä ja vihollista kuvaavissa julisteissa.

Japanin antautumisen jälkeen Tōjō yritti tehdä [[itsemurha]]n ampumalla itseään. Pienikaliiperisen pistoolin luoti ei kuitenkaan vatsaan osuttuaan tappanut Tōjōa. Tōjōn toivuttua lyhyen aikaa sotilassairaalassa hänet vangittiin. [[Liittoutuneet|Liittoutuneiden]] uskoa Tōjōn hallinnon syyllisyyteen kuvaa kymmenen Tōjōn hallituksen jäsenen vangitseminen ensimmäisen [[SCAP]]in antaman sotasyyllislistan perusteella. Vangitut kuljetettiin Sugamon vankilaan odottamaan oikeuskäsittelyä. Japanin miehitystä johtaneen kenraali [[Douglas MacArthur]]in tavoitteena oli saattaa Tōjō nopeasti oikeuden eteen. Oikeudenkäynnin alkaminen venyi oikeudellisteknisten seikkojen johdosta. Tōjōn tuomitsemisessa oli aluksi epäselvää muun muassa se, että kuuluiko asia kansainvälisenoikeuden vai Yhdysvaltain oman sotilastuomioistuimen päätösvaltaan.

Tokioon miehityshallinnon perustama ''International Military Tribunal for the Far East'' ([[Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin]]) tuomitsi Tōjōn syylliseksi [[12. lokakuuta]] [[1948]]. Tōjōn tuomittiin syyllistyneen seitsemään eri syytekohtaan, joita olivat muun muassa syyllistyminen aggressiivisen sodankäymiseen, kansainvälisten sodankäynninsääntöjen rikkominen sekä sotavankien epäinhimillisen kohtelun salliminen. Hänen katsotaan olevan syyllinen neljän miljoonan kiinalaisen murhaan. Tōjōn kuolemantuomio suoritettiin hirttämällä Tokiossa joulukuun lopussa 1948.

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Toojoo, Hideki}}