Ero sivun ”Lauri Kettunen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lauri Kettunen (urheilija)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8:
==Akateeminen ura==
Kettusesta tuli Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti vuonna 1914. Sittemmin hän toimi [[Tarton yliopisto]]n itämerensuomalaisten kielten professorina vuosina 1920–1925.<ref>Hänninen & Koponen, s. 16</ref> Tämän jälkeen Kettunen työskenteli Helsingin yliopiston suomalaisen filologian vt. apulaisena. Vuonna 1929 Kettunen nimitettiin [[Helsingin yliopiston suomen kielen professori|Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten ylimääräiseksi professoriksi]], jota virkaa hän hoiti vuoteen 1938 asti. Virka muutettiin vuoden 1939 alusta viron ja sen lähisukukielten varsinaiseksi professuuriksi. Tästä virastaan Kettunen jäi eläkkeelle vuonna 1953.<ref>Hänninen & Koponen, s. 21, 78</ref> Virkavapaiden avulla hän toimi myös yliopisto-opettajana [[Budapest]]issa Eötvös-Collegiumissa vuosina 1935–37 ja 1941–44.<ref>Kettunen 1960, s. 265, 278, 284, 352, 362 </ref>
 
Lauri Kettunen osallistui aktiivisesti [[Kotikielen Seura]]n, [[Suomalais-ugrilainen seura|Suomalais-ugrilaisen Seura]]n ja [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n toimintaan.<ref>Kettunen 1960, s. 318 </ref> Vuonna 1959 Kettunen sai Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinnon (500&nbsp;000 [[markka]]a) tunnustukseksi ansioistaan itämerensuomalaisten kielten tutkijana.<ref>Kettunen 1960, s. 425 </ref>
Rivi 31:
*Näytteitä etelävepsästä I (1920) ja II (1925)
*Eestin kielen oppikirja (1928)
*Suomen murteet I. Murrenäytteitä (1930)
*Suomen murteet II. Murrealueet (1930)
*Suomen murteet III. A. Murrekartasto ja B. Selityksiä murrekartastoon (1940)