Ero sivun ”Kauko Rastas” versioiden välillä

Menetetystä Karjalasta kotoisin ollut Rastas valmistui rakennusinsinööriksi. Hän sai 1952 kutsun rakennusyhtiöön Insinööritoimisto Yrjö Karjalainen<ref>Facta 2001 osa 13, palsta 76</ref>, josta 1964 tuli [[Polar Kiinteistöt-Yhtymä|Polar]]-rakennusosakeyhtiö. Rastas liikkui vallan huipun tuntumassa. Hän kuului presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] sisäpiiriin ja oli tämän henkilökohtainen ystävä. Sillä oli vaikutusta, että suomalaiset saivat merkittäviä rakennushankkeita [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitosta]].<ref>Helsingin Sanomat 25.3.2007 s. C9 Muistokirjoitus</ref> Hän jäi eläkkeelle 1983, mutta oli vielä Polarin hallitusten puheenjohtaja vuoteen 1986.

Neuvostoliittoon tapahtuva rakennusprojektivienti laajeni 1970-luvun alussa. Sitä varten syntyi 1970-luvun idän rakennusprojekteja varten työyhteenliittymä [[Finn-Stroi]], joka oli Kauko Rastaan luomus. Hän toimi sen hallituksen puheenjohtajana 1972–1987. Lopulta mukana olivat Suomen kaikki suurimmat rakennusyhtiöt.<ref>[http://www.yle.fi/ykkosdokumentti/arkisto/kevat_2003/idankaupan_kaantopuoli_kasikirjoitus.htm YLEYle.fi käsikirjoitus] luettu 4.4.2007</ref> Keskeisiä Neuvostoliiton rakennuskohteita olivat [[Enso]] ja [[Kostamus]].

[[Suomen presidentinvaali 1982|Vuoden 1982 presidentinvaalien]] alla Rastas oli yksi näkyvimmistä [[Ahti Karjalainen|Ahti Karjalaisen]] presidenttiehdokkuuden tukijoista. <ref> Blåfield, Antti − Vuoristo, Pekka: ''Kun valta vaihtui. Mitä todella tapahtui presidentinvaalissa 1982'', s. 145 ja 183. Kirjayhtymä 1982, Helsinki. </ref>{{Lähde|2. lokakuuta 2009}}

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Rastas, Kauko}}