Ero sivun ”Ympäristönsuojelu” versioiden välillä

49 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
p
Julkisen vallan toimenpiteet voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: säädösohjaukseen ja taloudelliseen ohjaukseen. Taloudellisen ohjauksen keinot taas puolestaan jakautuvat useampaan tyyppiin.<ref name="Kolstad"/>
 
* '''Säädösohjauksessa''' hallinto päättää, mikä on sallittu määrä saastuttamista tai muuta haittaa aiheuttavaa toimintaa. Monissa tilanteissa suora säätely voi kuitenkin aiheuttaa suuremmat yhteiskunnalliset kustannukset, koska veron avulla hyödynnetään markkinamekanismia toiminnan sopeuttamisessa. Suora säätely voi esimerkiksi reagoida ympäristön muutoksiin hitaasti. Lisäksi haittaveron ansiosta syntyy kannustin vähentää saastuttamista aina kun taas suoraan säädellyn saastemäärän alitukseen ei ole kannustinta.
 
* '''Taloudellinen ohjaus''' kattaa kaikki toimenpiteet jotka perustuvat ympäristöhaitan aiheuttajan taloudellisen tilanteen muuttamiseen riippuen ympäristöhaitan suuruudesta. Siihen lukeutuvat mm.<ref name="Kolstad"/>:
 
:* '''[[Vero|Verot ja maksut]]''', erityisesti ns. [[Pigoun vero]].
:* '''[[Tuki]]aiset''', joilla voidaan esimerkiksi kannustaa investoimaan puhdistuslaitteisiin.
:* '''[[Päästökauppa]]''' tarkoittaa myytäviä päästökiintiöitä. Se eroaa haittaveroista siinä, että julkinen valta ei päätä päästöjen hintaa vaan sallitun päästömäärän. Päästökiintiöitä saa kaupata muille, mikä haittaverojen tavoin ohjaa päästöt siihen tuotantoon ja toimintaan, jossa niistä on vähiten haittaa. Jos markkinatoimijoilla on käytettävissään kaikki olennainen informaatio, Pigoun veron ja päästöoikeuksien markkinahinta muodostuvat yhtä suuriksi. Ulkoisvaikutusten osalta järjestelmät ovat ekvivalentit. Ero on siinä, että jos päästöoikeudet on jaettu ilmaiseksi, niistä saa rahallista hyötyä niitä myyneet yritykset. Vero puolestaan menee yhteiskunnalle ja muiden verojen alentamiseen jos budjetti oletetaan vakioksi.<ref name="Baumol">Baumol, W. & Oates, W.: The Theory of Environmental Policy. Cambridge University Press, 1988.</ref>
:* '''[[Korvausvastuu]]''', eli vahinkojen aiheuttaja määrätään korvaamaan aiheuttamansa vahingot niiden kärsijöille. Korvausvastuu toimii huonosti useimpien [[ulkoisvaikutus|ulkoisvaikutusten]] kohdalla, mutta sopii hyvin riskialttiiseen toimintaan, joka aiheuttaa ympäristöhaittoja vain onnettomuuksien yhteydessä.
 
=== Kokemuksia julkisen vallan toimista ===
4 895

muokkausta