Ero sivun ”Preeria” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
fix
Rivi 2:
[[Kuva:Konza1.jpg|thumb|right|250px|Preeriaa.]]
 
'''Preeria''' on [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] keskiosissa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Kanada]]n [[keskilänsi|keskilännessä]] sijaitseva alue, jolla kasvaa enimmäkseen [[ruoho]]a, kukkia, pensaita ja muita matalia kasveja. Preeria on laajalti puuton [[aro]]alue, koska se on mantereen keskiosissa minne yltää harvemmin sateita kuin metsäisille seuduille. Osaltaan sateiden tuloa mereltä estävät myös [[Kordillieerit|Kordillieerien]] vuoristo. Preeria on nykyisin suurelta osalta otettu viljelykseen, asumiseen tai karjanhoitoon. Alkuperäistä preeriaa tapaa nykyään eniten luonnonpuistoissa. Aikoinaan preerialla vaelteli suuria [[biisoni]]laumoja, jotka on sittemmin metsästetty pois. Nimitys preeria (''prairie'') tulee [[ranskan kieli|ranskan kielen]] [[niitty]]ä tarkoittavasta sanasta, aluehan kuului alun perin [[ranska]]laisille siirtomaaisännille. Preerian ruohoiselle kasvillisuudelle on ominaista se, että noin 2/3 kasvien eloperäisestä aineesta on maan alla muun muassa juurakoissa ja mukuloissa.
 
Preerian aluetta sanotaan myös [[Suuret tasangot|suuriksi tasangoiksi]] (engl. ''Great Plains'') topografiansa vuoksi, koska se on maastoltaan enimmäkseen melko tasaista. Preerian ydinalue on [[Mississippi (joki)|Mississippi-joen]] länsipuolisissa Yhdysvaltain osavaltioissa. Kanadassa preeriaa on [[Alberta]]ssa, [[Saskatchewan]]issa ja [[Manitoba]]ssa.
 
Nimitys preeria (''prairie'') tulee [[ranskan kieli|ranskan kielen]] [[niitty]]ä tarkoittavasta sanasta, aluehan kuului alun perin [[ranska]]laisille siirtomaaisännille.
 
Preeriaksi kutsuttua ruohostoa on myös [[Kalifornia]]n keskialtaassa.
 
==Preeria==
 
[[Kuva:Tallgrass Prairie Nature Preserve in Osage County.jpg|thumb|250px|Biisoneita luonnonpuistossa pitkäheinäisellä preerialla.]]
 
Preerian aluetta sanotaan myös [[Suuret tasangot|suuriksi tasangoiksi]] (engl. ''Great Plains'') topografiansa vuoksi, koska se on maastoltaan enimmäkseen melko tasaista. Preerian ydinalue on [[Mississippi (joki)|Mississippi-joen]] länsipuolisissa Yhdysvaltain osavaltioissa. Kanadassa preeriaa on [[Alberta]]ssa, [[Saskatchewan]]issa ja [[Manitoba]]ssa. Preeriaksi kutsuttua ruohostoa on myös [[Kalifornia]]n keskialtaassa. Preeria kattaa suurimman osan [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] [[Pohjois-Dakota]]n, [[Etelä-Dakota]]n, [[Nebraska]]n, [[Kansas]]in, [[Oklahoma]]n, [[Texas]]in, [[Colorado]]n, [[Wyoming]]in ja [[Montana]]n osavaltioista, ja huomattavia osia myös [[Indiana]]n, [[Illinois]]in, [[Iowa]]n, [[Wisconsin]]in, [[Missouri]]n ja [[Minnesota]]n osavaltioista. Preeriaa on myös [[Kanada]]n [[Manitoba]]n, [[Saskatchewan]]in ja [[Alberta]]n provinsseissa. Esimerkki Yhdysvaltain preeria-alueen itäreunan kaupungista on Nebraskan [[Lincoln (Nebraska)|Lincoln]], ja läntisen reunan [[Cheyenne]].
 
Tutkijoiden mielestä preeria alkoi syntyä jo noin 65-60 miljoonaa<ref>http://www.metroparks.net/CmsData/Site/Documents/Prairies_2004.pdf</ref> vuotta sitten, mutta nykyisenkaltaisia kasveja siellä alkoi olla noin 25-15 miljoonaa<ref>http://www.nps.gov/archive/wica/Vanishing_Prairie.htm</ref> vuotta sitten keski[[mioseeni]]kaudella, kun maapallon ilmasto viileni ja kuivui ajan myötä. Nykyisenlainen preerian ilmasto on ollut noin 3000 vuotta<ref name="klimate1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sws.uiuc.edu/docs/journals/4MS_2216ClimCondPra.pdf | Nimeke =Quantification of Climate Conditions Important to the Tall Grass Prairie | Tekijä =Stanley A. Changnon, Kenneth E. Kunkel,Derek Winstanley | Tiedostomuoto =pdf | Selite = Volume 96, #1, pp. 41-54| Julkaisu = | Ajankohta =2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Illinois State Academy of Science | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>. Sademäärän pienennyttyä laajoilla alueilla puustolle kelpaamattomaksi syntyi laajoja ruohoisia ja pensaikkoisia alueita. Amerikan preeria on samaa ruohoista kasvillisuustyyppiä johon kuuluvat lauhkeat [[ruohoaro]]t, [[savanni]]t ja [[pensasaro]]t, joille on yhteistä se, että kasvillisuus on pääosin ruohoa ja pensaita ja se, että ilmasto on lauhkea ja sademäärä keskinkertainen. Metsää kasvaa ruohostossa vain 5-10 %:lla maa-alasta. Monesti metsää on enemmän jokilaaksoissa. Preerian kaltaisia maita ovat [[Venäjä]]n ja [[Ukraina]]n [[aro]]t ja [[Argentiina]]n [[pampa]]t.
Ajankohta =2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Illinois State Academy of Science | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}
</ref>. Sademäärän pienennyttyä laajoilla alueilla puustolle kelpaamattomaksi syntyi laajoja ruohoisia ja pensaikkoisia alueita. Amerikan preeria on samaa ruohoista kasvillisuustyyppiä johon kuuluvat lauhkeat [[ruohoaro]]t, [[savanni]]t ja [[pensasaro]]t, joille on yhteistä se, että kasvillisuus on pääosin ruohoa ja pensaita ja se, että ilmasto on lauhkea ja sademäärä keskinkertainen. Metsää kasvaa ruohostossa vain 5-10 %:lla maa-alasta. Monesti metsää on enemmän jokilaaksoissa. Preerian kaltaisia maita ovat [[Venäjä]]n ja [[Ukraina]]n [[aro]]t ja [[Argentiina]]n [[pampa]]t.
 
Preerian ilmasto on [[mannerilmasto|mantereinen]], talvet kylmiä ja kesät kuumia, ja kaikkina vuodenaikoina on voimakkaita tuulia. Preerian itäosissa esiintyy keväisin ukkosmyrskyihin liittyviä [[tornado]]ja. Alueella esiintyykin enemmän tornadoja kuin missään muualla. Pohjois-Amerikan preerialle on tyypillistä kylmeneminen etelästä pohjoiseen ja kuiveneminen idästä länteen. Kuivuudeltaan preeria jakautuu itä-länsisuunnassa moneen vyöhykkeeseen, joita ovat metsäpreeria, pitkäheinäpreeria, sekaheinäpreeria ja lyhytheinäpreeria. Sateisempi pitkäheinäinen preeria on tyypillinen preeria, joka muistuttaa Ukrainan [[steppi]]ä mustamulta-maannoksineen. Kosteammalla pitkäheinäpreerialla sateet ovat myös ennustettavampia kuin lyhytheinäpreerialla. Sekaheinäpreeria on pitkäheinäisen ja lyhytheinäisen välimuoto.
Preerian ruohoiselle kasvillisuudelle on ominaista se, että noin 2/3 kasvien eloperäisestä aineesta on maan alla muun muassa juurakoissa ja mukuloissa.
 
Preerian ilmasto on [[mannerilmasto|mantereinen]], talvet kylmiä ja kesät kuumia, ja kaikkina vuodenaikoina on voimakkaita tuulia. Preerian itäosissa esiintyy keväisin ukkosmyrskyihin liittyviä [[tornado]]ja. Alueella esiintyykin enemmän tornadoja kuin missään muualla.
 
Pohjois-Amerikan preerialle on tyypillistä kylmeneminen etelästä pohjoiseen ja kuiveneminen idästä länteen. Kuivuudeltaan preeria jakautuu itä-länsisuunnassa moneen vyöhykkeeseen, joita ovat metsäpreeria, pitkäheinäpreeria, sekaheinäpreeria ja lyhytheinäpreeria.
 
Sateisempi pitkäheinäinen preeria on tyypillinen preeria, joka muistuttaa Ukrainan [[steppi]]ä mustamulta-maannoksineen. Kosteammalla pitkäheinäpreerialla sateet ovat myös ennustettavampia kuin lyhytheinäpreerialla. Sekaheinäpreeria on pitkäheinäisen ja lyhytheinäisen välimuoto.
 
Preerian alaksi ilmoitetaan monesti noin 15&nbsp;% Pohjois-Amerikasta eli suunnilleen 3,6 miljoonaa neliökilometriä<ref>http://www.yale.edu/ynhti/curriculum/units/1992/5/92.05.12.x.html</ref><ref>http://www.blueplanetbiomes.org/prairie.htm</ref>. Toisten tietojen mukaan preerian ala oli ennen eurooppalaisten tuloa noin 1,75 miljoonaa neliökilometriä, josta
Rivi 40 ⟶ 24:
== Preerian ja metsän raja, metsää preerian keskellä ==
 
Preeriam itärajalla on metsän ja arokasvillisuuden siirtymävyöhyke, jossa lehtimetsän keskellä kasvaa avoimepaa puistomaista metsää, mikä kasvityyppi muuttuu lännemmäs mentäessä yhä suurempia ruohoalueita sisältäväksi. Tätä lännempänä on metsäpreeria. Tätäkin idempänä varsinaisen preerian jokivarrella kasvoi preerian ollessa koskematon lehtimetsää<ref>Pentti Virrankoski 1994, Yhdysvaltain ja kanadanKanadan intiaanit, s. 154.</ref>.
Preeriam itärajalla on metsän ja arokasvillisuuden siirtymävyöhyke, jossa lehtimetsän
keskellä kasvaa avoimepaa puistomaista metsää, mikä kasvityyppi muuttuu lännemmäs mentäessä
yhä suurempia ruohoalueita sisältäväksi. Tätä lännempänä on metsäpreeria. Tätäkin idempänä varsinaisen preerian jokivarrella kasvoi preerian ollessa koskematon lehtimetsää<ref>Pentti Virrankoski 1994, Yhdysvaltain ja kanadan intiaanit, s 154</ref>.
 
==Preerian jako==
 
 
Preeria-alue jaetaan Yhdysvalloissa joskus 100 pituuspiirin mukaan lyhytruohoiseen preeriaan (engl. ''shortgrass prairie'') lännessä ja pitkäruohoiseen (engl. ''tallgrass prairie'') idässä.
 
 
===Pitkäheinäpreeria===
[[Kuva:Prairie grass.JPG|thumb|250px|right|Tyypillistä pitkäheinäpreeriaa.]]
Kun puhutaan preeriasta tarkoitetaan yleensä pitkäruohoista preeriaa, joka on tyypillistä [[ruohoaro]]a ja muistuttaa siten Aasian [[steppi]]ä. Luonnonvarainen pitkäruohoinen preeria jolla on harvinaisuus, koska alue on hyvin viljavaa. 99 % pitkäheinäpreeriasta on nykyään viljeltyä ja luonnonvaraista pitkäheinäpreeriaa on jäljellä vain satoja neliökilometrejä.{{lähde}} Joidenkin tietojen mukaan pitkäheinäpreeriaa olisi ollut alkujaan 900000 km²<ref>http://www.oakhammockmarsh.ca/nature/field-notes/pdf/tall-grass-prairie.pdf</ref>.
 
Pitkäheinäpreeria ulottuu Yhdysvalloissa etelän [[Texas]]ista [[Minnesota]]an ja pohjoisen Kanadan [[Manitoba]]an, suunnilleen 100 pituusasteen itäpuolella. Preeriapalot olivat luonnonvaraiselle preerialla tavallisia. Pitkäheinäpreerialla on metsäsaarekkeita ja metsää vain 5-10 prosenttia maa-alasta. Ruoho on yleensä 1,5 - 2 metriä korkeata, mutta yltää joskus jopa 2,5 - 3 metriin. Siellä kasvaa [[C4-kasvi|C4-ruohoa]] ja intiaaniruohoa.<!-- ja bluestem-->
Joidenkin tietojen mukaan pitkäheinäpreeriaa olisi ollut alkujaan 900000 km²<ref>http://www.oakhammockmarsh.ca/nature/field-notes/pdf/tall-grass-prairie.pdf</ref>.
 
Pitkäheinäpreeria on samantyyppistä kuin Venäjän, Ukrainan ja Kazahstanin [[steppi]], sademäärä keskimäärin 760-890&nbsp;mm, jopa 510-1020&nbsp;mm rajoissa. Pitkäheinäpreerian ilmasto on mantereinen, mutta kostea. Sateet jakautuvat hyvin epätasaisesti eri vuodenajoille, kesällä sataa enemmän kuin talvella. Esimerkiksi sademäärä voi olla 840&nbsp;mm, josta 520&nbsp;mm kasvukautena.{{lähde}} Suuri osa kasvien biomassasta on maanpinnan alla. [[Biomassa]]a eli kasviainetta maanpinnan yllä 0,425&nbsp;g/m².{{lähde}} Maannos on varsinkin pohjoisessa yleensä ravinteikas [[mustamulta]], ja keskilännessä phaeozeemi<ref>http://media-2.web.britannica.com/eb-media/57/23857-004.gif</ref>. Ravinteikkuuden syynä on se, että joidenkin heinäkasvien juuret mätänevät joka vuosi.
Pitkäheinäpreeria ulottuu Yhdysvalloissa etelän [[Texas]]ista [[Minnesota]]an ja pohjoisen Kanadan [[Manitoba]]an, suunnilleen 100 pituusasteen itäpuolella. Preeriapalot olivat luonnonvaraiselle preerialla tavallisia. Pitkäheinäpreerialla on metsäsaarekkeita ja metsää vain 5-10 prosenttia maa-alasta.
 
Ruoho on yleensä 1,5 - 2 metriä korkeata, mutta yltää joskus jopa 2,5 - 3 metriin. Siellä kasvaa [[C4-kasvi|C4-ruohoa]] ja intiaaniruohoa.<!-- ja bluestem-->
 
Pitkäheinäpreeria on samantyyppistä kuin Venäjän, Ukrainan ja Kazahstanin [[steppi]], sademäärä keskimäärin 760-890&nbsp;mm, jopa 510-1020&nbsp;mm rajoissa. Pitkäheinäpreerian ilmasto on mantereinen, mutta kostea. Sateet jakautuvat hyvin epätasaisesti eri vuodenajoille, kesällä sataa enemmän kuin talvella. Esimerkiksi sademäärä voi olla 840&nbsp;mm, josta 520&nbsp;mm kasvukautena. Suuri osa kasvien biomassasta on maanpinnan alla. [[Biomassa]]a eli kasviainetta maanpinnan yllä 0,425&nbsp;g/m². Maannos on varsinkin pohjoisessa yleensä ravinteikas [[mustamulta]], ja keskilännessä phaeozeemi<ref>http://media-2.web.britannica.com/eb-media/57/23857-004.gif</ref>. Ravinteikkuuden syynä on se, että joidenkin heinäkasvien juuret mätänevät joka vuosi.
 
===Lyhytheinäpreeria===
Rivi 66 ⟶ 42:
[[Kuva:More Badlands Plant Life.jpg|thumb|250px|right|Badlandsin luonnonpuiston preeriamaisemaa Yhdysvalloissa.]]
 
Lyhytheinäpreeriaa on suunnilleen [[Kalliovuoret|Kalliovuorten]] ja Nebraskan osavaltion välisellä pituusasteella. Lyhytheinäistä preeriaa kasvaa Coloradon ja Kansasin, ja Oklahoman, Texasin ja New Mexicon ylätasangoilla. Lyhytheinäpreerian ilmasto on mantereinen ja puolikuiva. Joet tuppaavat helposti kuivumaan<ref>Virrankoski 1994, s. 181, s 154.</ref>.
 
Lyhytheinäpreerialla kasvaa muun muassa [[biisoniruoho|puhveliruohoa]] ja ''[[Heinäkasvit|Poaceae]]''-heimon ''Bouteloua''-ruohoa. Runsasravinteinen lyhytkasvuinen puhveliruoho kelpaa eläimille ravinnoksi kuivanakin. Puhveliruoho kasvaa tiheänä mattona yksin ollessaan, kestää laidunnusta ja tallaamista sekä kasvaa sateen jälkeen nopeasti<ref>Lips s 84</ref>. Ruoho on lyhyttä ja harvakasvuista, mutta sokeripitoista<ref name="Virrankoski_1994_181">Pentti Virrankoski,SKS 1994, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit, ISBN 951-717-788-7, s. 181</ref>. Muita ruoholajeja olvat mm lännen partaruoho syksyisin, pohjoinen puhveliruoho, ja gramaruoho, joka on hatara ja harmaanvihreä<ref>Lips,: Intiaanit, s. 84.</ref>. Esimerkiksi puhveliruoho sietää hyvin mm. laidunnusta ja kuivuutta.
Esimerkiksi puhveliruoho sietää hyvin mm laidunnusta ja kuivuutta.
 
Lyhytheinäpreerialla sataa noin 260-640&nbsp;mm/v{{lähde}} eli vähemmän kuin pitkäheinäpreerialla, mutta kasvillisuuteen vaikuttaa siellä myös niukkaravinteisuus. Kesät ovat kuumempia ja talvet kylmempiä kuin pitkäheinäpreerialla<ref>http://www.blueplanetbiomes.org/grasslands.htm</ref>. Maannos on 100 pituusasteen itäpuolella lähinnä kastanjanruskea maannos eli ruskomaannos ja regosoli<ref><http://media-2.web.britannica.com/eb-media/57/23857-004.gif</ref>. Läntistä 600-1000&nbsp;km:n levyistä lyhytheinäpreeriaa käytetään nykyään karjatalouteen.
<!--tall-grass prairie, short-grass prairie -->
 
==Katso myös ==
Rivi 79 ⟶ 53:
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Eva Lips | Nimeke = Intiaanit| Vuosi =1978 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste =ISBN 951-35-1526-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.5.2011 | Kieli =suomi }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Pentti Virrankoski | Nimeke =Pohjois-Amerikan intiaanit - intiaanikansojen kulttuuri ja historia Rio Grandelta Yukon-joelle | Vuosi = 1994| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste = ISBN 951-717-7887.| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.5.2011 | Kieli =suomi }}
*Andersson, Rani-Henrik: Lakotat - kotkan ja biisonin kansa. SKS 2009.
 
*Andersson, Rani-HenHenrik & AnderssonHenriksson, RaniMarkku: Intiaanit -Henrik, LakotatPohjois-kotkanAmerikan jaalkuperäiskansojen kiisonin kansa,historia. SKSGaudeamus 20092010.
*Andersson, Rani-Henrik & Markku Henriksson, Intiaanit-Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia, Gaudeamus 2010
 
=== Viitteet ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Preeria