Ero sivun ”Lahti–Heinola-rata” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Korjattu Svinhufvud-linkki
p →‎Historia: jonkä --> jonka
Rivi 36:
Radan rakentaminen alkoi [[10. syyskuuta]] [[1928]]. Rata rakennettiin pääosin vankityövoimalla. Asemarakennukset piirsi [[Thure Hellström]]. Radan vaativin rakennushanke oli [[Jyrängönvirta|Jyrängönvirran]] ylittävä pitkä rautatiesilta. Sen rakentumista seurattiin tarkkaan lehdissä. Sillan rakentamisessa varauduttiin [[Kymijoki|Kymijoen]] kanavointiin, ja niinpä sen kaksi kiviholvia mitoitettiin kantamaan [[nostosilta]]. Siltaan kuuluu yhteensä 11 jännettä<ref>http://vaunut.org/kuva/53634</ref>, ja se tunnetaan parhaiten komeasta kaarijänteestään. Sillan rautaosat valmisti [[Kone- ja Siltarakennus|Kone- ja Siltarakennus Oy]]<ref name=valmistajalaatta>http://vaunut.org/kuva/53635</ref>. Paikallistietojen mukaan sillan kaiteissa on jälkiä sodanaikaisista pomminsirpaleista<ref name=valmistajalaatta />. Radan rakentamisen yhteydessä rakennettiin myös yhä olemassa oleva teollisuusraide Heinolan ratapihalta [[Sahanniemi|Maitiaislahden]] rantaan.<ref name=historia />
 
Radan vihkiäisiä viettiin [[10. syyskuuta]] [[1932]], tasan neljä vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen. Tuona päivänä ajettiin juhlajuna Helsingistä Lahteen ja edelleen Heinolaan. Juhlajuna pysähtyi useilla liikennepaikoilla sekä Jyrängön rautatiesillalla, jonkäjonka päältä matkustajat saivat 10 minuutin ajan ihailla sillalta avautuvia maisemia. Juhlallisuudet jatkuivat Heinolan rautatieasemalla, jossa Juho Kinnuselle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi. Juhlallisuuksiin osallistui myös presidentti [[P. E. Svinhufvud]].<ref name=historia />
 
==Liikenne==