Ero sivun ”Åke Tott” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Tott.jpg|thumb|Åke Tottin hauta [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkossa]]]]
'''Åke Henrikinpoika Tott''' (4. kesäkuuta [[1598]] [[Lohja]], [[Kirkniemi]] – 15. heinäkuuta [[1640]] [[Eurajoki]], Lavilan kartano) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]]{{Lähde}} sotilas, josta tuli [[sotamarsalkka]] 1631. Tott oli serkkunsa Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in luottosotilas. Hänet tunnettiin nimellä ''Pohjolan lumiaura''.<ref>[http://www.turunseurakunnat.fi/portal/turun_tuomiokirkko/suomi/historiaa_lyhyesti/tuomiokirkko_kertoo/suurvalta-aika_1600-luvulla/ Turun seurakunnat]</ref>
Tott osallistui vuonna 1613 viisitoistavuotiaana [[Jakob De la Gardie]]n johtamalle [[Venäjä]]n retkelle [[Inkerin sota|Inkerin sodassa]]. Hän oleskeli tämän jälkeen useita vuosia ulkomailla, kunnes palasi Kustaa II Aadolfin kamariherraksi 1623. Hän osallistui [[Puolan sota]]an ja vuonna 1627 hänet ylennettiin everstiksi johtamaan suomalaista värvättyä ratsuväkirykmenttiä. Vuonna 1630 hänestä tuli [[valtaneuvos]] sekä ratsuväen kenraalimajuri ja sitten kenraali. 1631 hänestä tuli Ruotsin marsalkka. Tott osallistui [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodassa]] Grubinin ja [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin]] taisteluihin. Hänen sotilasuransa katkesi sairasteluun ja 1633 hän palasi takaisin Ruotsiin.
| |||