Ero sivun ”Vetypommi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 25:
Kaikkien nykyisten vetypommien rakenne on ns. '''Teller-Ulam'''-tyyppiä. Tässä kaksivaiheisessa rakenteessa on vierekkäin fissiopommi ja fuusiopommi saman kotelon sisässä.{{lähde}}
[[fissiopommi|Atomipommi]] pohjautuu [[fissioreaktio]]n alkamiseen kun koossa on riittävä määrä riittävän pienessä tilavuudessa fissiokelpoista materiaalia. Jos [[kriittinen massa]] tai [[kriittinen tiheys]] saavutetaan, fissio alkaa. Atomipommivaiheessa ontto tavanomaisesta räjähteestä koostuva pallo puristaa räjähtäessään alkujaan harvan [[plutonium]]massan kriittiseen tiheyteen ja fissioreaktio alkaa. Tällöin vapautuu välittömästi ennen pommin hajoamista [[röntgensäteily]]ä, joka kuumentaa pommikotelon sisustan hehkuvaksi ionisoituneeksi kaasuksi.{{selvennä|missä kohti pitää lukea atomipommi, missä fissiopommi}}
Atomipommin röntgensäteilyn synnyttämä erittäin kuuma kaasu puristaa kasaan suojaavalla aineella kuorrutetun litiumdeuteridilieriön, jonka ydin on fissiokelpoista materiaalia. Puristuminen perustuu suojakuoren materiaalin [[höyry]]stymiseen, joka työntää kuorta kasaan joka puolelta kuin [[rakettimoottori]]. Kun lieriö puristuu, sisustan fissiokelpoinen materiaali tulee kriittiseksi ja vapauttaa [[neutroni|neutroneita]], jotka pilkkovat [[litium]]ytimiä tritiumiksi. [[Tritium]] ja [[deuterium]] reagoivat keskenään korkeassa lämpötilassa ja pommi räjähtää.{{selvennä|tähän joku kohta siitä mikä kaikki on sitä nimen antanutta fuusiota}}
Joissain pommeissa räjähdysvoimaa ja [[radioaktiivinen laskeuma|radioaktiivista laskeumaa]] on kasvatettu uraanikuorella joka ympäröi koko muuta rakennetta. [[Uraani]] on luonnonuraania U-238, joka ei halkea kuin fuusioreaktiossa syntyvillä nopeilla neutroneilla.
Rivi 38:
Vetypommin teho mitataan [[kilo]]tonneissa tai [[mega]]tonneissa. Kilotonni on tuhat [[tonni]]a eli miljoona kilogrammaa tavanomaista [[trotyyli|trotyyli-räjähdettä]].{{selvennä|selitystä lisää, tonni on massan yksikkö}}
Tyypillisesti vetypommin räjähdysvoima on vähintään 10—20 kertaa atomipommia voimakkaampi.{{selvennä|minkä kokoisia pommeja tässä vertaillaan "tyypillisesti" ?
[[1950-luku|1950-luvulla]] räjäytettiin monia megatonnien suuruisia latauksia, ja alkeellisemmissa [[ohjus|ohjuksissa]] oli suuret megatonniluokan [[taistelukärki|taistelukärjet]]. Näitä ohjuksia ei voitu suunnata kovin tarkasti, joten suuri lataus "sinne päin" oli käytännöllinen.
Rivi 44:
Nykyinen ohjusteknologia mahdollistaa tarkat monikärkiohjukset, jotka kuljettavat useamman pienehkön (200–600 kilotonnia) ydinkärjen tarkasti määrättyihin kohteisiin.
Teoreettista ylärajaa vetypommin voimalla ei ole, mutta suuret pommit ovat liian painavia käyttökelpoiseksi [[ase]]eksi. Pommien tuhovoimat ovat niin suuria, että niillä voidaan kerralla hävittää suurehko [[kaupunki]]. Suurin räjäytetty vetypommi, Neuvostoliiton [[30. lokakuuta]] [[1961]] räjäyttämä "[[Tsar-Bomba]]" (Pommien kuningas) oli voimaltaan noin 60 megatonnia. Tsar-Bomban kaltaisilla pommeilla on mahdollista tuottaa ainakin 100 megatonnin [[räjähdys]].{{lähde}}
== Vetypommin vaikutukset ==
| |||