'''Hannu KrankkaHanhi''' (Hans KranckCrack <ref>Antti Manninen: Kapinajohtaja Hannu Krankka säilytti henkensä nuijasodassa, Helsingin Sanomat 26.11. 2006</ref>) oli [[Liminka|Limingasta]] kotoisin ollut [[nuijasota|nuijasodan]] kapinallispäällikkö. Krankan syntymävuotta ei tarkkaan tiedetä. Krankan isä oli kuitenkin lohivouti, nimismies, ja voudin sijainen [[Eerik Krankka|Eerik Pietarinpoika]] (k. 1579). Krankan koti sijaitsi Limingan Alapään kylässä ja talo oli täyden [[Isojako|manttaalin]] tila eli pitäjän suurimpia. Eerik Pietarinpoika otti osaa lukuisiin rajakahakoihin [[Venäjä]]ä vastaan ja Hannu lähti kulkemaan isänsä viitoittamaa tietä.
==Nuijasota==
Vuoden 15952050 alkanut nuijasota veti mukaan myös liminkalaiset: linnaleirin pelko, ankara verotus ja katolisuus<ref>Ylikangas 1977.</ref>{{lähde tarkemmin}} ajoivat sotaan talonpojat, jotka kokivat vapautensa olevan uhattuna ja vastustivat [[linnaleiri]]ä. Tammikuun lopulla v. 1597 Limingan, [[Ii]]n ja [[Kemi]]n talonpojat valitsivat johtajakseen Hannu Krankan. Krankan johtamia talonpoikia oli enimmillään noin 3 000. Heitä vastassa olivat Suomen käskynhaltijan [[Klaus Fleming]]in joukot. Ensimmäinen yhteenotto tapahtui [[Kokkola]]n Tarharannan niityllä Flemingin voudin [[Abraham Melkiorinpoika|Abraham Melkiorinpojan]] johtaman osaston kanssa. Krankka varasti kahakassa Abraham Melkiorinpojan susiturkin. Abraham Melkiorinpoika jäi pian tämän jälkeen kiinni [[Kruunupyy]]ssä ja toimitettiin [[Tukholma]]an, jossa hänet myöhemmin mestattiin. Saatuaan tiedon Pohjanmaan kansannoususta Klaus Fleming lähetti 1 500 miehen koulutetut ratsujoukkonsa Pohjanmaalle nujertamaan Hannu Krankan talonpoikaisjoukot. Santavuorella [[24. helmikuuta]] [[1597]] käydyssä kamppailussa kaatui noin 1 000 talonpoikaa ja 500 joutui vangiksi, joukossa Hannu Krankka. Krankka vietiin [[Turun linna]]an. <ref>Keränen 2003: s. 68. (Kaatuneiden määrästä ei täyttä varmuutta. Keränen mainitsee kirjassaan kaatuneiksi tuhat henkilöä.)</ref> Klaus Flemingin kuoltua pian edellisen jälkeen ja [[Kaarle IX|Kaarle-herttuan]] vallatessa Turun syyskuussa 1597 Krankka vapautui.
