Wikipedia

Ero sivun ”Vetypommi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lamppis (keskustelu | muokkaukset)
55 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|419}}
[[Kuva:IvyMike2.jpg|thumb|250px|Vetypommin koeräjäytys ''Mike'' -koelaitteistolla [[Eniwetok]]in atollilla [[1. marraskuuta]] [[1952]]]]
'''Vetypommi''' (tai '''fuusiopommi''', '''lämpöydinpommi''') on [[fuusioreaktio]]on perustuva [[ydinase]]. FuusiossaTässä vety-ytimienfuusiossa kahden vedyn isotoopin, deuteriumin ja tritiumin, yhdistyminen vapauttaa energiaa. VetypommitFuusiopommissakin ovatsuuri yleensäosa, [[fissiopommi]]ajoskus voimakkaampia.suurin Vetypommiosa, sytytetäänenergasta ainasyntyy fissiossa, sillä [[fissiopommi]]lla,a sillätarvitaan vetypommifuusion vaatiisytyttimeksi, räjähtääkseenja suurentoisaalta [[paine]]enfuusio javoi korkeankäynnistää [[lämpötila]]nfissioreaktioita. LuonnossaVetypommit vetypomminvoidaan vaatimaaluokitella [[fuusioreaktio]]tafissio-fuusiopommeiksi tapahtuutai fissio-fuusio-fissiopommeiksi.<ref>{{Verkkoviite [[tähti|tähdissä]], kutenOsoite=http://nuclearweaponarchive.org/Nwfaq/Nfaq4-5.html#Nfaq4.5.2 [[Aurinko|Auringossa]]. VetypomminNimeke räjähdyksen= tuhovoima4.5.2 perustuu"Dirty" muunand muassa"Clean" paineaaltoon,Weapons kuumuuteen| jaJulkaisu radioaktiivisen= säteilyyn.Nuclear VetypomminWeapons tuhovaikutusFrequently riippuuAsked muunQuestions muassa| pomminJulkaisija voimasta,= etäisyydestä räjähdyskohdasta, räjähdyskorkeudestaNuclear jaWeapon räjäytyspaikanArchive tyypistä.}}</ref>
 
Vetypommit ovat yleensä puhdasta [[fissiopommi]]a voimakkaampia.
 
Vetypommi sytytetään aina [[fissiopommi]]lla, sillä vetypommi vaatii räjähtääkseen suuren [[paine]]en ja korkean [[lämpötila]]n. Luonnossa samanlaista [[fuusioreaktio]]ta tapahtuu [[tähti|tähdissä]], kuten [[Aurinko|Auringossa]]. Vetypommin räjähdyksen tuhovoima perustuu muun muassa paineaaltoon, kuumuuteen ja radioaktiivisen säteilyyn. Vetypommin tuhovaikutus riippuu muun muassa pommin voimasta, etäisyydestä räjähdyskohdasta, räjähdyskorkeudesta ja räjäytyspaikan tyypistä.
 
==Vetypommin toimintaperiaate==
Rivi 19 ⟶ 23:
</div>
 
Kaikkien nykyisten vetypommien rakenne on ns. '''Teller-Ulam'''-tyyppiä. Tässä kaksivaiheisessa rakenteessa on vierekkäin fissiopommi ja fuusiopommi saman kotelon sisässä.{{lähde}}
 
[[fissiopommi|Atomipommi]] pohjautuu [[fissioreaktio]]n alkamiseen kun koossa on riittävä määrä riittävän pienessä tilavuudessa fissiokelpoista materiaalia. Jos [[kriittinen massa]] tai [[kriittinen tiheys]] saavutetaan, fissio alkaa. Atomipommivaiheessa ontto tavanomaisesta räjähteestä koostuva pallo puristaa räjähtäessään alkujaan harvan [[plutonium]]massan kriittiseen tiheyteen ja fissioreaktio alkaa. Tällöin vapautuu välittömästi ennen pommin hajoamista [[röntgensäteily]]ä, joka kuumentaa pommikotelon sisustan hehkuvaksi ionisoituneeksi kaasuksi.
Rivi 32 ⟶ 36:
==Vetypommin teho==
 
Vetypommin teho mitataan [[kilo]]tonneissa tai [[mega]]tonneissa. Kilotonni on tuhat [[tonni]]a eli miljoona kilogrammaa tavanomaista [[trotyyli|trotyyli-räjähdettä]].{{selvennä|selitystä lisää, tonni on massan yksikkö}}
 
Tyypillisesti vetypommin räjähdysvoima on vähintään 10—20 kertaa atomipommia voimakkaampi.{{selvennä|sanat atomipommi, ydinpommi, fissiopommi}}
 
[[1950-luku|1950-luvulla]] räjäytettiin monia megatonnien suuruisia latauksia, ja alkeellisemmissa [[ohjus|ohjuksissa]] oli suuret megatonniluokan [[taistelukärki|taistelukärjet]]. Näitä ohjuksia ei voitu suunnata kovin tarkasti, joten suuri lataus "sinne päin" oli käytännöllinen.
Rivi 58 ⟶ 62:
Jos megatonnin pommi räjäytetään maanpinnalla, [[radioaktiivinen laskeuma]] ("musta sade") on tappava 150 km:n päässä. Annos on tällöin 900 [[rem]]. Kuolema seuraa 2–14 päivän kuluttua.
 
Vaaraton laskeuma 90 rem on vasta noin 400 km:n päässä.{{lähde}}
 
Räjäytyksen vaikutukset riippuvat siitä missä räjähdys tapahtuu. Matalalla maan sisässä tapahtuva räjähdys aiheuttaa suuremman kraatterin kuin pintaräjähdys ja valtavat määrät maa-ainesta ja kiviä sinkoutuu räjähdyskuopasta pois. Esimerkiksi 1 megatonnin pommi synnyttää 15 metrin syvyydessä 400 metrin halkaisijaisen, 90 metriä syvän kraatterin. 10 miljoonaa tonnia maata sinkoaa pois. Paineaalto on sitä heikompi mitä syvempänä räjähdys tapahtuu.
Rivi 88 ⟶ 92:
 
Neuvostoliitto kokeili vetypommia [[12. elokuuta]] [[1953]]. Neuvostoliiton ensimmäinen vetypommi oli toisenlainen kuin ''Mike'', se pohjautui ns. "sloika" - kerroskakku rakenteeseen, jossa on fissiokelpoisen materiaalin ympärillä fuusioituva aine ([[litiumdeuteridi]]) ja uraanikerros, joka
oli pääasiassa U-238:ta. Fuusioreaktiossa syntyvät nopeat neutronit kuitenkin kykenevät halkomaan muuten "halkeamatonta" U-238:ta. Tämän pommin ("Joe-4") primäärivaihe tuotti noin 40 kilotonnin räjähdyksen ja koko pommi 200–400 kilotonnia. Neuvostoliiton ensimmäinen vetypommi oli parempi kuin USA:n, sillä siinä ei käytetty suurta kylmyyttä vaativaa fuusioainetta. Suurin osa tämän pommin räjähdysenergiasta tuli kuitenkin fissiosta, ei fuusiosta, sillä se oli fissio-fuusio-fissio-tyyppinen ase. Sloika-rakenteella ei voitu kasvattaa pommin räjähdystehoa niin suureksi kuin mitä USA pystyi tekemään. Sloika-rakenne tuottanee käytännössä korkeintaan 1 Mt.{{lähde}}
 
Neuvostoliitto räjäytti enimmäisen Teller-Ulam-tyyppisen vetypommin vasta [[22. marraskuuta]] [[1955]]. Neuvostoliitossa vetypommia kehitti muun muassa [[Andrei Saharov]], josta tuli myöhemmin neuvostojärjestelmää kritisoiva kuuluisa [[toisinajattelija]]. Teller-Ulam-rakenne oli neuvostoprojektissa ns. kolmas idea. Ensimmäinen oli sloika ja toinen V. Ginzburgin ajatus litiumdeuteridin käytöstä.{{lähde}}
 
[[1950-luku|1950-luvulla]] vetypommikokeita jatkettiin, mutta radioaktiivisen laskeuman takia Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia lupasivat pysäyttää ydinkokeet 1958 maalla, merellä ja ilmakehässä. Vielä 1960-luvun alussa molemmat supervallat kokeilivat räjäytyksiä. 23. lokakuuta räjähti Novaja Zemljalla maan pinnalla 25 megatonnin vetypommi ja 30. lokakuuta arviolta 57 megatonnin jättiräjähde, [[Tsar-Bomba]] ilmakehässä. Tästä huolimatta Ranska jatkoi kokeitaan hyvin pitkälle tämän jälkeen.
 
Vetypommin ovat kehittäneet myös [[Englanti]], [[Ranska]], [[Kiina]] ja mahdollisesti myös [[Intia]].<ref>[http://nuclearweaponarchive.org/India/IndiaRealYields.html What Are the Real Yields of India's Test?] Nuclear Weapon Archive 2001</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
{{Ydintekniikka}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetypommi”