Ero sivun ”Bastilji” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Paj (keskustelu | muokkaukset) →Lähteet: lähde |
Paj (keskustelu | muokkaukset) viitteitä |
||
Rivi 11:
===Linnake===
[[Tiedosto:Bastille reconstruction 1420.jpg|thumb|Carnavalet -museon rekonstruktio Bastiljista vuonna 1420.]]
La bastille Saint-Antoine eli Bastilji rakennettiin [[1370]]–[[1382]] suojaamaan Pariisia englantilaisia vastaan <ref name="isotieto" />. [[Satavuotinen sota]] oli alkanut [[1337]], niinpä linnasta rakennettin todellinen puolustuslinna ja [[arsenaali|asevarasto]] suojaamaan kaupungin tuolloin haavoittuvaa itäpuolta. Erityistä suojausta tarvittiin kaupungin ympärysmuurissa olleelle porttille nimeltään Saint-Antoine. Tuolloin vallinneen tyylin mukaisesti linna varustettiin neljällä tornilla, mutta tornien määrä lisättiin myöhemmin kahdeksaksi. Juuri tätä linnan nimi ''bastille'' tarkoittaakin (bastilji = tornilla varustettu linna <ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Tietosanakirja | Nimeke =
Linnan mitat olivat seuraavat: pituus 66 metriä, leveys 34 m ja korkeus 24 m tornien tasolla. Sitä kiersi 25 metriä leveä ja 8 metriä syvä vallihauta, jonka vesi saatiin [[Seine]]-joesta. Linnaan tultiin Saint-Antoine -kadulta, josta oli pääsy esipihalle, jossa sijaitsi myymälöitä ja sotilaskasarmi. Samaan aikaan rakennettiin [[Vincennes'in linna]]n vartiotorni.
Rivi 22:
===Vankila tai arestihuoneisto===
[[Tiedosto:Bastille 1715.jpg|thumb|Bastiljin linnoitus 1715-19]]
Bastilissa oli aina ollut jonkin verran vankeja, mutta [[Ludvig XIV]]n ryhdyttyä henkilökohtaisesti hallitsemaan siitä tuli "jumalaisen oikeuden linnake" - vankila, jonne jouduttiin muun muassa valtiollisista syistä.<ref
Kyseessä oli eräänlainen arestihuoneisto, johon kuningas lähetti hyvien perheiden häijyjä poikia ja kohtuuden ylittäviä häväistyskirjoittajia jäähdyttämään tunteitaan enintään muutamaksi vuodeksi hyviin asuntoihin hyvin ruokittaviksi; he saivat vastaanottaa vapaasti vieraitaan ja jopa kunniasanaansa vastaan käydä lomallakin. Ja jos tuomari päätti, että vangitseminen oli aiheeton, Bastiljin vanki sai jopa kymmenen tuhatta livreä korvausta vankeudestaan. Koskaan ei ollut häpeä joutua Bastiljiin, se oli pikemminkin saavutus (Prause).<ref name="aubry" /> Esimerkiksi [[kardinaali de Rohan]], joka liittyi ns. [[kaulakoruskandaali]]in, lähetettiin Bastiljiin oikeudenkäyntiin asti.
Rivi 28:
<!--- Piiloon toistaiseksi: artikkelia pitää laajentaa merkittävästi ennen kuin näille riveille on tarvetta:Jokaiselle maksettiin lisäksi päivittäin erillistä ylläpitokorvausta, joka vaihteli täysverisen prinssin tuhannesta livrestä alemman aatelisen kymmeneen livreen päivässä. Tällä rahalla heidän oletettiin maksavan ruokansa, olkipatjansa (tai paremmat vuodevaatteensa) ja käyttövaatteidensa pesettämisen. Kuten havaita saattaa, mitä korkeampi oli tuomittu, sitä ylellisemmin hän lukon takana eli. Käytäntö oli hyvin vanha; jo [[Filip IV Kaunis]] maksoi vangitsemilleen [[Temppeliherrat|Temppeliherroille]] kyseistä päivärahaa – joskin se oli tarkoituksella liian pieni, vain yksi sou viikossa, joten vangitut ritarit näkivät nälkää, nukkuivat paljaalla lattialla ja rypivät liassa tarkoituksellisena nöyryytyksenä, joskin tämä kääntyi kuningasta itseään vastaan. Jatkossa moiseen ei enää hairahduttu vaan päiväraha oli asianmukainen.--->
[[Tiedosto:Bastille lettre 1759.jpg|thumb|left|[[Ludvig XV]]:n allekirjoittama vangitsemiskirje vuodelta 1759.]]
Linnan arkistot osoittavat osoittavat kuitenkin, että monet pidätettiin kuninkaaseen kohdistuneiden salahankkeiden paljastuttua.<ref
Pääosa Bastiljin vangeista ei muodostunut kansanmiehistä, vaan selleissä lojui mielivallan uhreja, joiden ainoa rikos saattoi olla vastenmielisiä yksinvaltiaalle ja muille vallanpitäjille. Tämä teki linnoituksesta kansan silmissä sortovaltiuden tunnuskuvan.<ref name="isotieto" />
| |||