Ero sivun ”Bastilji” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Paj (keskustelu | muokkaukset) lähde ja tarkennus |
Paj (keskustelu | muokkaukset) lisää rawikistä kuvin |
||
Rivi 10:
===Linnake===
[[Tiedosto:Bastille reconstruction 1420.jpg|thumb|Carnavalet -museon rekonstruktio Bastiljista vuonna 1420.]]
La bastille Saint-Antoine eli Bastilji rakennettiin [[1370]]–[[1382]] suojaamaan Pariisia englantilaisia vastaan <ref name="isotieto" />. [[Satavuotinen sota]] oli alkanut [[1337]], niinpä linnasta rakennettin todellinen puolustuslinna ja [[arsenaali|asevarasto]] suojaamaan kaupungin tuolloin haavoittuvaa itäpuolta. Erityistä suojausta tarvittiin kaupungin ympärysmuurissa olleelle porttille nimeltään Saint-Antoine. Tuolloin vallinneen tyylin mukaisesti linna varustettiin neljällä tornilla, mutta tornien määrä lisättiin myöhemmin kahdeksaksi. Juuri tätä linnan nimi ''bastille'' tarkoittaakin (bastilji = tornilla varustettu linna <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Tietosanakirja| Vuosi =1987 | Luku = I (A-C)| Sivu = 156| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.4.2012| Kieli = }})</ref>.
Linnan mitat olivat seuraavat: pituus 66 metriä, leveys 34 m ja korkeus 24 m tornien tasolla. Sitä kiersi 25 metriä leveä ja 8 metriä syvä vallihauta, jonka vesi saatiin [[Seine]]-joesta. Linnaan tultiin Saint-Antoine -kadulta, josta oli pääsy esipihalle, jossa sijaitsi myymälöitä ja sotilaskasarmi. Samaan aikaan rakennettiin [[Vincennes'in linna]]n vartiotorni.
[[Tiedosto:Sauveur-Le-Comte-Blocus-de-.jpg|thumb|left|Bastilijin ja Seinejoen maisema [[Fronde]]-kapinan aikoihin 1649. Maalaus:Sauveur Le Conte.]]
Bastilji kuului vuosina [[1356]] - [[1383]] rakennettuun [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V]]:n puolustusmuurijärjestelmään, jonka sotilaallinen käyttökelpoisuus osoittautui kuitenkin sangen nopeasti keskinkertaiseksi. Kun ulommaksi rakennettiin uusi muuri, linna menetti puolustustehtävänsä. [[Ludvig XI]]:n aikana se toimi ajoittain valtion vankilana, sitten [[Frans I]]:n aarrekammiona ja vastaanottotiloina.
[[Henrik III (Ranska)|Henrik III]]:n hallinnon viimevaiheissa vuosina 1585-1598 käydyn 8. uskonsodan aikana Bastilji antautui [[13. toukokuuta]], [[1588]]. Vuonna [[1602]] linnan kuvernööriksi nimitetty [[Maximilien de Béthune|Sullyn herttua]] sijoitti osan kuninkaallisista aarteista omaa nimeään kantavaan torniin. Vuonna [[1649]] linna valloitettiin uudelleen, kun valtakunnan merkittävät aateliset nousivat kuningasta vastaan [[Fronde]]-kapinan aikana.
===Vankila tai arestihuoneisto===
[[Tiedosto:Bastille 1715.jpg|thumb|Bastiljin linnoitus 1715-19]]
1600-luvulta alkaen
Kyseessä oli eräänlainen arestihuoneisto, johon kuningas lähetti hyvien perheiden häijyjä poikia ja kohtuuden ylittäviä häväistyskirjoittajia jäähdyttämään tunteitaan enintään muutamaksi vuodeksi hyviin asuntoihin hyvin ruokittaviksi; he saivat vastaanottaa vapaasti vieraitaan ja jopa kunniasanaansa vastaan käydä lomallakin. Ja jos tuomari päätti, että vangitseminen oli aiheeton, Bastiljin vanki sai jopa kymmenen tuhatta livreä korvausta vankeudestaan. Koskaan ei ollut häpeä joutua Bastiljiin, se oli pikemminkin saavutus (Prause).<ref name="aubry" /> Esimerkiksi [[kardinaali de Rohan]], joka liittyi ns. [[kaulakoruskandaali]]in, lähetettiin Bastiljiin oikeudenkäyntiin asti.
| |||