Ero sivun ”Keisarillisen Japanin armeija” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.2+) (Botti muokkasi: de:Kaiserlich Japanische Armee |
Säätöä! |
||
Rivi 26:
== Historia ==
{{KeisarillisenJapaninAsevoimat}}
[[Kuva:Japanin Armeija vuonna 1900.jpg|thumb|300px|right|Japanin armeijan sotilaita vuodelta 1900.]]
Keisarillisen Japanin armeija luotiin syrjäyttämään japanilaiset [[samurai]]t
Keisarillinen armeija kehitettiin alun perin [[ranska]]laisten ja myöhemmin [[saksa]]laisten ([[Ranskan-Preussin sota|Ranskan-Preussin sodan]] jälkeen) avustajien tuella. Myöhemmin siitä kasvoi modernein armeija koko [[Aasia]]ssa; se oli hyvin koulutettu, hyvin varustettu ja sotilailla oli korkea moraali. Kuitenkin armeija koostui pääasiassa [[jalkaväki|jalkaväestä]] ja sillä oli vain vajavaisesti [[lentokone]]ita, [[panssarivaunu]]ja ja muita panssaroituja ajoneuvoja verrattuna eurooppalaisiin armeijoihin. Koska Japanilla ei ollut itsenäistä [[ilmavoimat|ilmavoimaa]], Keisarillinen armeija kehitti myös potentiaalisen ilma-aseen, [[Keisarillisen Japanin armeijan ilmavoimat|Armeijan ilmavoimat]] joka oli varustettu moderneilla, paikallisesti rakennetuilla lentokoneilla päätehtävänään armeijan tukeminen ilmasta käsin.
Armeija taisteli [[Kiinan–Japanin sota (1894–1895)|ensimmäisessä Kiinan–Japanin sodassa]] (1894–1895), [[Formosa]]n (Taiwan) miehityksessä 1895, [[Venäjän-Japanin sota|Venäjän-Japanin sodassa]] 1905, [[Korea]]n miehityksessä 1910, [[Qingdao]]n anastamisessa [[
Toisessa Kiinan-Japanin sodassa sekä toisessa maailmansodassa armeija saavutti mainetta fanaattisuudestaan ja julmuudestaan siviileitä ja [[sotavanki|sotavankeja]] kohtaan. Kuitenkin kohdatessaan lukumääräisesti heikommat, mutta hyvin johdetut ja sitkeät
== Ideologia ==
Japanin nationalismi tarkoitti sitä, että armeija rakennettiin sen ajan ajatuskaavan ympärille: ''Rikkaalla maalla on vahva armeija''. Nationalistit uskoivat Japanin maana olevan pyhä ja että sen asukkaat olivat erityisiä, [[Zen]]in ja muun [[buddhalaisuus|buddhalaisuuden]] ja [[Shinto]]n muodostamien uskojen takia. Palveleminen armeijassa nähtiin palvelemisena itse keisarille. Teoriassa jokainen sotilas uskoi olevan suuri kunnia kuolla keisarin puolesta, sillä samurai-kulttuuri oli juurtunut syvälle Japanin sotilaskulttuuriin.
Käsite ''[[yamato-damashii]]'' käski jokaista sotilasta tiukkaan:
Jokainen sotilas hyväksyi, että he stoalaisesti kuolisivat osana heidän ''[[bushido]]aan'', joka oli osa '''kuolla ennen häpeää'''-ajatusmallia. [[Sadao Araki]], armeijan teoreetikko, kehitti bushidosta modernin version, [[seishin kyoiku]]n (
Käsitykseen ''bushidosta'' oli sidottuna myös valtava, jopa uskonnollinen kunnioitus keisaria kohtaan. Vaikka valtaa käytännössä pitikin keisarin alapuolella olleet byrokraatit, ja keisari oli lähinnä keulakuva, nähtiin hänet silti jumalallisena olentona. Teoriassa keisari oli armeijan ylikomentaja, mutta käytännössä teki, kuten hallitus
Tuohon aikaan hallitus pystyi mobilisoimaan armeijan vain, jos se saavutti täyden yksimielisyyden asiasta. Keisarin roolina oli antaa siunauksensa täyttää tuo käsky ja tehdä niistä sitovia. Koska keisaria vaadittiin olemaan läsnä kaikissa hallituksen, joka koostui upseereista, kokouksissa, oli hänen tehtävänsä seurata hiljaisuudessa ministerien argumentteja. Jos hänen siunauksensa saatiin tuli näistä käskyistä keisarin käskyjä ja voimallisia koko Japanissa. Käytännössä keisari ei voinut asettua hallitusta vastaan.
== Keisarin erikoisoikeus ==
Toisinaan hallitus ei päässyt yksimielisyyteen asiasta ja äänet menivät tasan ilman, että päätöstä saatiin aikaan. Vain tällöin hallitus kysyi keisarin mielipidettä asiasta. Tällaisina hetkinä keisari toimi tuomarina, antaen päätöksensä vain ministerien antamista vaihtoehdoista.
Toisen maailmansodan aikana hallitus käytti tätä oikeutta päättäessään sodan loppumisesta. Vuonna [[1945]] keisari antoi päätöksen hallituksen tahdon mukaisesti, ja viimeisenä tehtävänään ylikomentajana käytti oikeuttaan ensimmäisen ja viimeisen kerran, julistaen päätöksensä radiossa koko Japanille ja kertoi Japanin antautuvan [[Yhdysvallat|
== Vahvuus ==
[[File:Map of Japanese Army Ground Forces in the home islands August 18 1945.jpg|thumb|Map of Japanese Army Ground Forces in the home islands August 18 1945]]
* 1870, noin 12
* 1885, seitsemän divisioonaa mukaan lukien Keisarillisen Kaartin divisioona.
* 1900-luvun alussa armeija koostui 12:sta divisioonasta ja useista muista yksiköistä. Nämä sisältivät seuraavat:
** 380
** 50
** 220
*** Ensimmäinen Kansallisarmeija - 37-40 vuotta vanhat miehet ensimmäisestä reserviluokasta 40-vuotiaiksi.
*** Toinen Kansallisarmeija - kouluttamattomat alle 20-vuotiaat ja yli 40-vuotiaat koulutetut reserviläiset.
** 4
* 1934 - divisioonien määrä kohoaa 17:n.
* 1940 - 376
**
**
** 27 divisioonaa Kiinassa ja Mantsuriassa
* vuoden 1941 lopussa - 460
**
** 12 divisioonaa Mantsuriassa
** 27 divisioonaa Kiinassa
* 1945 -
** sisältää [[Keisarillisen Japanin armeijan ilmavoimat]].
** Japanin puolustusarmeijalla oli vuonna 1945 55 divisioonaa ja
=== Arsenaalit ===
Lisäksi Japanin armeija ylläpiti useita arsenaaleja:
Rivi 91 ⟶ 87:
=== Tappiot ===
Koko armeijan historian aikana yhteensä 1,7 miljoonaa sotilasta kuoli, haavoittui tai jäi sotavangiksi.
| |||