Ero sivun ”Lehtopöllö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: kbd:Дыгъургъуу |
→Lisääntyminen: - lähde |
||
Rivi 47:
Lehtopöllö on kolopesijä. Luonnonkoloista suosituimpia ovat erityisesti vanhojen [[tammi]]en oksien lahottua ja pudottua syntyneet, joskus syvätkin onkalot. [[Palokärki|Palokärjenkolot]] ovat yleensä liian ahtaita. Suosituin pesäpaikka on suurikokoinen [[linnunpönttö]] tai uuttu, jonka lentoaukon halkaisija on vähintään 12–13 cm, pöntön korkeus 60–70 cm ja sisäpuolen halkaisija 20–25 cm. Lehtopöllö pesii mielellään myös rakennuksiin, esimerkiksi vintille, navettaan tai muuhun ulkorakennukseen, kunhan sinne on sopiva lentoaukko.
Muninta alkaa normaalivuonna maaliskuun loppupuolella. Lämpimänä talvena – ja [[myyrä]]kannan ollessa runsas – voi muninta alkaa jo helmikuussa, ja poikkeuksellisesti jo tammikuussa. Oikein kovan talven jälkeen, tai myyräkadon sattuessa lisääntymisaikaan voivat pöllöt jättää kokonaan pesimättä tai aloittaa vasta linturavinnon lisäännyttyä toukokuussa. [[Muna]]määrä vaihtelee 1–8:n välillä; tavallisesti niitä on 3 tai 4. Hyvän myyrätalven jäljiltä suuret munamäärät ovat selvästi yleisempiä.<ref name="hsmuna">{{Lehtiviite | Tekijä = Kivipelto, Arja | Otsikko = Mainio Muna | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 3.4.2012 | Sivut = D1 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 3.4.2012}}</ref> Muninta tapahtuu tavallisesti 2–3 vrk:n välein. Naaras alkaa hautoa heti ensimmäisen munan munittuaan ja hautoo 4 viikkoa. Poikaset kuoriutuvat siten hyvin eriaikaisesti vapun tienoilla. Koiras tuo naaraalle ruokaa koko haudonnan ajan ja myös poikasten ollessa pieniä. Poikasten kasvaessa naaraskin osallistuu saalistukseen.
Poikasten ollessa vielä lentokyvyttömiä, alle 4-viikkoisina, ne voivat jo kiipeillä pesäpuun oksilla. Lentokyvyn ne saavuttavat 5–6 viikon ikäisinä. Emot huolehtivat niistä vielä useita viikkoja. Kesäöinä voikin kuulla poikasten pihisevää ääntelyä. Poikasiaan emot, ja varsinkin naaras, vartioivat aggressiivisina, ja voivat joskus hyökätä ihmisenkin kimppuun jälkikasvua suojellessaan. Kuuluisa englantilainen lintuvalokuvaaja [[Eric Hosking]] menetti näön toisesta silmästään lehtopöllönaaraan hyökättyä pesällä hänen kimppuunsa.
| |||