Ero sivun ”Heimoaate” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Heimoaate''' kuvaa suomalaisessa käytössä suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta. Heimoaate alkoi muotoutua 1800-luvulla [[nationalismi]]n seurauksena. Voimakkainta yhteenkuuluvuuden tunnetta suomalaiset ovat yleensä kokeneet [[itämerensuomalaiset|itämerensuomalaisia]] lähisukukansojaan kohtaan. Ajoittain heimoaatteen piiriin on kuitenkin luettu suomalaisten etäisemmätkin kielisukulaiset aina [[Siperia]]a myöten.
Heimoaatteella on aiemmin ollut näkyviä poliittisia ulottuvuuksia. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina se vaikutti [[heimosodat|heimosotiin]] ja [[Suur-Suomi-aate|Suur-Suomi-aatteeseen]]. Eräs heimoaatteen ilmentymä oli sekin, että [[jatkosota|
Nykyisin heimoaate pyrkii pääasiassa edistämään suomalaissukuisten kansojen selviytymistä ja elvytystyötä ilman valtiollisten rajojen muutoksia. Tällaista toimintaa harrastaa muun muassa [[Juminkeko-säätiö]]. Myöskin tunnetumpi ja arvostettu [[M.A Castrénin seura]] ja monet muut suomalais-ugrilaiset seurat tukevat suomalais-ugrilaisten kansojen kielten säilymistä, kulttuurin kehittymistä ja historian tutkimista. Opiskelijoiden keskuudessa heimoaate elää parhaiten [[Tarton yliopisto]]ssa, Virossa.
| |||