Ero sivun ”Heimoaate” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tekstinpätkää artikkelista suur-Suomi-aate
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Heimoaate''' kuvaa suomalaisessa käytössä aatetta suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyötä.yhteenkuuluvuutta Kulttuurisenkorostavaa yhteistyönaatetta. lisäksiHeimoaate senalkoi innostamanamuotoutua syntyi1800-luvulla [[heimosodatnationalismi]],n jaseurauksena. Voimakkainta yhteenkuuluvuuden tunnetta suomalaiset ovat yleensä kokeneet [[jatkosotaitämerensuomalaiset|jatkosodanitämerensuomalaisia]] aikanalähisukukansojaan muukohtaan. kuinAjoittain suomensukuinenheimoaatteen väestöpiiriin internoitiinon Itä-Karjalassakuitenkin luettu suomalaisten etäisemmätkin kielisukulaiset aina [[Siperia]]a leireillemyöten.
 
Nykyisin heimoaate elää lähinnä kulttuurisen ja tieteellisen yhteistyön muodossa. Aiemmin heimoaatteella oli myös näkyviä poliittisia ulottuvuuksia. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina se vaikutti [[heimosodat|heimosotiin]] ja [[Suur-Suomi-aate|Suur-Suomi-aatteeseen]]. Eräs heimoaatteen ilmentymä oli sekin, että [[jatkosota|Jatkosodan]] aikana muu kuin suomensukuinen väestö internoitiin Suomen miehittämässä [[Itä-Karjala]]ssa leireille.
 
Nykyisin heimoaate pyrkii pääasiassa edistämään suomalaissukuisten kansojen selviytymistä ja elvytystyötä ilman valtiollisten rajojen muutoksia. Tällaista toimintaa harrastaa muun muassa [[Juminkeko-säätiö]]. Myöskin tunnetumpi ja arvostettu [[M.A Castrénin seura]] ja monet muut suomalais-ugrilaiset seurat tukevat heimojen selviäytymiskamppailuja. Opiskelijoiden keskuudessa heimoaate elää parhaiten [[Tarton yliopisto]]ssa, Virossa.