Ero sivun ”Eila Hiltunen” versioiden välillä

Eila Vilhelmiina Hiltunen oli autoalan yrittäjä [[Usko Hiltunen|Usko Hiltusen]] ainoa lapsi. Hän teki ensimmäiset hitsauskokeilunsa 8-vuotiaana salaa toisen tytön kanssa isän metalliverstaassa Haminassa. Isän työn perässä perhe muutti [[Lahti|Lahteen]] ja sitten [[Helsinki]]in, jossa Eila ryhtyi opiskelemaan [[Tyttönormaalilyseo|Tyttönormaalilyseossa]]. Hän pääsi ylioppilaaksi keväällä [[1942]], sota-ajan vuoksi ilman ylioppilaskirjoituksia. Hänet valittiin [[Suomen Taideakatemian koulu|Ateneumiin]] opiskelemaan kuvataidetta mm.muun muassa [[Aale Hakava]]n johdolla. Eila Hiltunen sai vuonna [[1948]] osallistua [[Salzburgin seminaari]]in, amerikkalaiseen [[kesäyliopisto]]kurssiin [[Itävalta|Itävallassa]]. Samana vuonna hän osallistui pohjoismaiseen naistaitelijoiden näyttelyyn [[Tukholma]]ssa. Kahta vuotta myöhemmin hän piti ensinäyttelynsä Suomessa ja vuonna [[1952]] [[Kööpenhamina]]ssa.<ref name="Allen" >{{cite book | last = Allen | first = Ritva | title = Suomalaisia vaikuttajanaisia : kohti vuotta 2000 | publisher = W. Söderström | location = Porvoo | year = 1998 | isbn = 9510226076 }}</ref>

1950-luvun lopulla Eila Hiltunen alkoi työskennellä muovailun ja valamisen sijasta suoraan metalliin. Vaikka itsekin perehtyi hitsaukseen, hän alkoi käyttää hitsaaja-avustajaa <ref name="Allen" >{{cite book | last = Allen | first = Ritva | title = Suomalaisia vaikuttajanaisia : kohti vuotta 2000 | publisher = W. Söderström | location = Porvoo | year = 1998 | isbn = 9510226076 }}</ref>. Vuonna 1967 paljastetun Sibelius-monumentin lisäksi Hiltusen tunnettuja julkisia teoksia ovat mm.muun muassa suihkukaivo ''Veden alla'' [[Tampere]]ella ([[1960]]), [[Suomen pankki|Suomen pankin]] suihkukaivo ''Kuparikonstruktio'' ([[1961]]) – ensimmäinen [[abstrakti]] julkinen veistos Helsingissä – ''Ihmisiä aikojen saatossa'' Helsingin kaupungintalolla ([[1971]]) ja ''Polyfonia'' Porissa ([[1984]]). Ulkomailla Hiltusen julkisia teoksia on mm. [[Montreal]]issa, [[New York]]issa, [[Berliini]]ssä, [[Rooma]]ssa, [[Teheran]]issa ja [[Jedda]]ssa. <ref name="muistokirjoitus" >{{Verkkoviite | Osoite = http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/477/eila-hiltunen | Nimeke = Eila Hiltunen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.1.2012 | Kieli = }}</ref> Suurten töiden ohella Eila Hiltunen tunnetaan [[muotokuva|muotokuvistaan]], [[mitali]]eistaan ja [[koru]]istaan.<ref name="Allen" >{{cite book | last = Allen | first = Ritva | title = Suomalaisia vaikuttajanaisia : kohti vuotta 2000 | publisher = W. Söderström | location = Porvoo | year = 1998 | isbn = 9510226076 }}</ref>

Eila Hiltunen sai [[Pro Finlandia]]n [[1966]] ja [[professori]]n arvonimen [[1973]]. Vuonna [[2000]] Eila Hiltuselle myönnettiin [[Suomi-palkinto]] ja seuraavana vuonna [[valtion taidepalkinto]]. Samana vuonna [[2001]] [[Didrichsenin taidemuseo]] järjesti Eila Hiltusen töiden [[retrospektiivi]]sen näyttelyn.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eilahiltunen.net/biography.html | Nimeke = Eila Hiltunen - Biography | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.1.2012 | Kieli = }}</ref> Ulkomaisia tunnustuksia olivat [[Italia]]n tasavallan komentajamerkki [[1982]], [[Pariisi]]n kaupungin hopeamitali ja Jeddan kaupungin kultamitali [[1980]]. <ref name="muistokirjoitus" >{{Verkkoviite | Osoite = http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/477/eila-hiltunen | Nimeke = Eila Hiltunen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.1.2012 | Kieli = }}</ref>

*[http://www.studiolauraeus.com/credo_koko.pdf Retrospektiivisen näyttelyn luettelo vuodelta 2001]