Ero sivun ”Frankfurtin keittiö” versioiden välillä

'''Frankfurtin keittiöksi''' kutsutaan [[itävalta]]laisen [[arkkitehti]] [[Margarete Schütte-Lihotzky]]n ([[1897]]–[[2000]]) vuonna [[1926]] suunnittelemaa [[kiintokaluste]]in varustettua [[keittiö]]tä, jota pidetään nykyaikaisen keittiö- ja [[keittiökaluste]]suunnittelun lähtökohtana.<ref name = KTK >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/4706/julkaisu_2004_1_tulevaisuuden_keittio.pdf | Nimeke =Tulevaisuuden keittio | Tekijä =Päivi Timonen, Johanna Mäkelä, Mari Niva, Kaarina Hyvönen ja Esa Vesmanen | Tiedostomuoto = pdf| Selite = ISBN 951-698-110-0| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuluttajatutkimuskeskus| Viitattu = 30.3.2012 | Kieli = }}</ref>

Keittiö pyrittiin [[taylorismi]]n hengessä suunnittelemaan yhtä tehokkaaksi kuin [[teollisuus]]työntekijän työpiste, jossa kaikki tarvittava oli helposti ulottuvilla niin, että työ olisi mahdollisimman nopeaa ja sujuvaa. Schütte-Lihotzky katsoi, ettei [[työväenluokka|työväenluokan]] keittiössä tarvita perheenemännän lisäksi tilaa [[palvelija]]lle, joten Frankfurtin keittiö mitoitettiin kompaktiksi yhden hengen työtilaksi. Samalla keittiö soveltui hyvin yhä tehokkaammaksi muuttuneeseen asuntotuotantoon. Keittiökaapiston osat valmistettiin ensi kertaa valtaosin tehtaalla [[standardointstandardointi|standardoidun]] [[moduulijärjestelmämoduuli]]n mukaisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/lifeandstyle/2006/apr/01/homes1 | Nimeke = Radical and chic | Tekijä =Susie Steiner | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =1.4.2006 | Julkaisupaikka = Lontoo| Julkaisija = The Guardian| Viitattu = 30.3.2012 | Kieli = englanti}}</ref>

Pienin Frankfurtin keittiön tyypeistä oli pinta-alaltaan vain 190 x 340 cm. Toisella lyhyellä sivulla oli ovi, toisella ikkuna ja sen ääressä istumatyöpiste. Toiselle pitkälle seinälle sijoitettiin tiskialtaat, työtaso ja korkea kaapisto; toisella seinällä oli [[liesi]] ja alas taittuva [[silitys]]lauta. Keittiökaapistot maalattiin [[turkoosi]]nvärisiksi, koska väri tutkimusten mukaan karkotti kärpäsiä. Työtaso oli päällystetty [[linoleumi]]lla ja siinä oli vapaa reuna senaikaisten käsikäyttöisten keittiökoneiden kuten lihamyllyn kiinnittämiseen. Työtason alla oli iso [[alumiini]]nen lokerolaatikosto jauhojen, sokerin ja muiden kuivatavaroiden säilytykseen. Liedeksi Schütte-Lihotzky kaavaili ensin [[sähkö]]liettäsähköliettä, mutta sähkön kalleuden vuoksi vaihtoehtona oli sähkö- ja puulämmitteinen yhdistelmäliesi.

Vuosien 1926 ja 1932 välillä Frankfurtin alueen uudisasuntoihin asennettiin noin 10&nbsp000nbsp;000 Frankfurtin keittiön eri versiota. Frankfurtin keittiöön perustunut ajatus uudesta modernista keittiöstä levisi koko [[Eurooppa]]an ja tuli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen myös Suomeen, jossa se soveltui hyvin jälleenrakennuskauden teolliseen asuntotuotantoon.<ref name = KTK />