Avaa päävalikko

Muutokset

[[File:Vuosalmi etulinja 1944.jpg|thumb|Konepistoolimies etulinjassa Vuosalmen sillanpääasemassa 23.-24.7.1944]]
 
Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9.6.441944 ja edennyt jo Viipurin pohjoispuolelle [[Talin–Ihantalan taistelu|Tali-Ihantalan]] alueelle. [[Leningradin rintama]]n alkuperäiseen suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä Vuosalmella. Mutta kun 21. ja 23. Armeijan hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka [[Leonid Govorov|Govorov]] tarkisti suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. Armeijalle, jolla oli käytettävissään kolme Armeijakuntaa (6., 98., ja 115. AK) sekä 17. linnoitusalue, joka oli puolustuksessa Vuoksen alajuoksulla. Neuvostoliiton 3. armeijakuntaa ei Leningradin rintamalla esiintynyt.<ref name="Suomi taisteli osa 5">Suomi taisteli; osa 5. Sivut 316-336. ISBN 951-0-08143-4</ref>
Suomalaisten keskeneräinen [[VKT-linja]] kulki Vuoksen pohjoisrannalla ja ylimenohyökkäys edellytti sen murtamista. Äyräpään harjanteella sijaitsi 7 km pitkä ja vain 200-300 metriä syvä sillanpääasema (Pölläkkälä-kirkonmäki-Kylä-Paakkola), jonka tarkoituksena oli estää neuvostojoukkojen pääsy ja kaivautuminen Vuoksen rantaan. Paikka oli ongelmallinen, koska Kylä-Paakkolan korkeimmalta harjanteelta pystyi hallitsemaan maisemaa pitkälle Vuosalmen puolelle. Sillanpääasema oli alun perin suunniteltu osaksi puolustuslinjaa. Sillanpääaseman mielekkyydestä keskusteltiin ja kiisteltiin komentajien keskuudessa.
Rekisteröitymätön käyttäjä