Wikipedia

Ero sivun ”Oikeustoimi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
fix
Rivi 1:
{{Korjattava|Kerrottava mikä osuus on suomalaista käytäntöä ja mikä yleisempää oikeuskäytäntöä}}
 
'''Oikeustoimi''' on [[tahdonilmaisu]], jolla perustetaan, muutetaan tai kumotaan [[oikeussuhde]]. TyypillisiäErilaisia oikeustoimia ovatvoidaan esimerkiksiryhmitellä yksipuolisiin ja kaksipuolisiin tai vastikkeettomiin ja vastikkeellisiin. [[lahjaLahja]]n antaminen jatai [[testamentti]] on tyypillinen yksipuolinen, vastikkeeton oikeustoimi. Tyypillisiä kaksipuolisia oikeustoimia ovat [[sopimus|sopimuksen]] tekeminenja [[avioliitto]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hoppu, Esko - Hoppu, Kari | Nimeke = Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet| Vuosi = 2003| Sivu =51 | Julkaisupaikka =Prvoo | Julkaisija =WSOY | Tunniste = ISBN 9516700950| Viitattu = 26.3.2012 }}</ref>
 
Oikeustoimet voivat olla [[valtuutus|valtuutetun]] tekemiä, jolloin oikeustoimi sitoo kuitenkin valtuutuksenvaltuuden antajaa (päämiestä) suoraan. OikeustoimetOikeustoimi voivatvoidaan ollatehdä yksipuolisia, kaksipuolisia tai tehtyjämyös kolmannen hyväksi. Yksipuolinen oikeustoimi on esimerkiksi [[testamentti]]. Tyypillisiä kaksipuolisia oikeustoimia ovat [[sopimus]] ja [[avioliitto]]. [[Henkivakuutus]] on esimerkki kolmannen hyväksi tehdystä oikeustoimesta.▼
Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (ns. oikeustoimilaki, 228/1929) on säädetty oikeustoimista ja niiden oikeusvaikutuksista, joista esimerkkinä mainittakoon lain 1&nbsp;§:n mukainen tarjous—vastaus-mekanismi ja siitä seuraava sopimuksen syntyminen.▼
 
▲VarallisuusoikeudellisistaSuomessa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (ns. oikeustoimilaki, 228/1929) on säädetty oikeustoimista ja niiden oikeusvaikutuksista, joista esimerkkinä mainittakoon lain 1&nbsp;§:n mukainen tarjous—vastaus-mekanismi ja siitä seuraava sopimuksen syntyminen.
Oikeustoimiin liittyy ''[[tahto]] ja tahdon ilmaiseminen''. ''Tahdolla'' tarkoittaa halua tulla sidotuksi siten kuin tahdonilmaisussa on mainittu. Tahdonilmaisun on kohdistuttava toiseen henkilöön ja sen tarkoituksena on tulla tämän tietoon. Mikäli ehdot toteutuvat, pidetään tahdonilmaisua pätevänä oikeustoimena. Tahdonilmaisut ovat molempia osapuolia sitovia mikäli ne on tehty ilman varaumia ja vilpittömässä mielessä. ▼
 
▲Oikeustoimiin liittyy ''[[tahto]] ja tahdon ilmaiseminen''. ''Tahdolla'' tarkoittaa halua tulla sidotuksi siten kuin tahdonilmaisussa on mainittu. Tahdonilmaisun on kohdistuttava toiseen henkilöön ja sen tarkoituksena on tulla tämän tietoon. Mikäli ehdot toteutuvat, pidetään tahdonilmaisua pätevänä oikeustoimena. Tahdonilmaisut ovat molempia osapuolia sitovia mikäli ne on tehty ilman varaumia ja vilpittömässä mielessä.
▲Oikeustoimet voivat olla [[valtuutus|valtuutetun]] tekemiä, jolloin oikeustoimi sitoo kuitenkin valtuutuksen antajaa (päämiestä) suoraan. Oikeustoimet voivat olla yksipuolisia, kaksipuolisia tai tehtyjä kolmannen hyväksi. Yksipuolinen oikeustoimi on esimerkiksi [[testamentti]]. Tyypillisiä kaksipuolisia oikeustoimia ovat [[sopimus]] ja [[avioliitto]]. [[Henkivakuutus]] on esimerkki kolmannen hyväksi tehdystä oikeustoimesta.
 
==Oikeustoimen pätemättömyys==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeustoimi”