Ero sivun ”Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
Ei ole varmaa, että '''suomalaisten tarujen lappalaisilla''' olisi viitattu aina nimen omaan [[saamelaiset|saamelaisten]] esi-isiin. Sana [[Lappi]] saattoi vanhastaan tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa ja lappalaiset ketä hyvänsä, jotka siellä asustivat. Samaan tapaan kutsuttiin terän syrjää ''lappee''ksi. Syrjäinen Lappi oli ehkä keskeisen [[rintamaa]]n vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua [[erämaa|erämaiksi]] niitä osia Lappia, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta. [[Viena]]laiset erottivat kaksi eri Lappia. Nykyisin Lappina tunnettua aluetta he kutsuivat nimellä ''Tulilappi'', ja siellä asuvat saamelaiset tunnettiin "tulilappalaisina". Lapiksi he taas kutsuivat Vienassa ja jonkin verran Vienasta itään ja pohjoiseen sijaitsevia eränkäyntialueitaan.
Suomalaisessa tarustossa lappalaiset ovat olleet monien alueiden aikaisempia asuttajia samaan tapaan kuin [[hiisi|hiidet]], [[jättiläinen|jättiläiset]] ja [[jatuli]]t. Lappalaisten ja taruolentojen on oletettu paenneen sisämaahan ja korpiin leviävän suomalaisasutuksen tieltä yhä syrjäisemmille alueille. Toisaalta pieniksi arveltuja lappalaisia on katsottu edeltäneen isokokoisten jatuleiden kansan. Kertomuksia jättikokoisista alkuasuttajista tiedetään myös saamelaisilta, skandinaaveilta ja muiltakin.
Rivi 5:
Lappalaisten ja taruolentojen avulla on selitetty muun muassa röykkiöhautojen syntyä. Lappalaisen tekemä kivikasa on ollut esimerkiksi [[lapinraunio|lapinröykkiö]]. Lappalaisten ja taruolentojen on myös on arveltu jättäneen [[aarnihauta|aarnihautoihin]] aarteitaan lähtiessään alueelta. Nämä ovat saattaneet [[uhrin pano|asettaa loitsun]], että aarteet saisi ylös vain tietyt tunnusteot tekemällä.
Lappalaisten katsottiin olevan voimakkaita velhoja ja taikojia. Lappalaisilla oli kyky [[tenho]]ta, lumota ja hallita ihmisiä taikuudella. Pelottavimpia olivat ehkä [[lapinnoita|lapinnoidat]], jotka saattoivat sairastuttaa karjan tai viedä riistan. Lappalaisten taikakykyjä sekä pelättiin, että arvostettiin. Suomalaistenkin kerrotaan käyneen lappalaisten opissa. Lappalaisten lisäksi pohjoisessa on kerrottu asuneen myös yhtä lailla taikuuteen kykenevän Pohjolan väen. Nämä kaksi kansaa on toisinaan myös käsitetty yhdeksi.
Kertomuksissa suhtautuminen on ollut kaksinaista; toisaalta pakanoiksi arveltuja lappalaisia on pelätty ja vihattu, toisaalta lappalaisten käsityötaitoa ja taikuuttakin, silloin kun sitä käytettiin hyvään, on arvostettu. Taruhenkilö [[Kirmukarmu]]n kerrottiin avioituneen Sinivuokko-nimisen lappalaisnaisen kanssa.
| |||