Ero sivun ”Kompassi” versioiden välillä

Kiinalaisten kompassien esiasteita tunnetaan jo ainakin [[Taistelevat läänitysvaltiot|Taistelevien läänistysvaltioidenläänitysvaltioiden]] ajalta. Näistä kehittyi edelleen käytössä oleva [[luopan]]. Ensimmäinen eurooppalainen merkintä kompassista on 1190-luvulta Alexander Neckam teoksessa ''De naturis rerum''. Arabimaissa kompassi mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvun puolessavälissä. Ei tiedetä, onko kompassi keksitty Euroopassa itsenäisesti, vai onko se kulkeutunut Eurooppaan Kiinasta. Kiinalaisen ja eurooppalaisen kompassin tärkein ero on siinä, että Kiinassa neulaneulan merkitty kärki osoittaa etelän suunnan, kun taas Euroopassa neulakärki osoittaa aina pohjoisen. Kiinalaiset jakoivat tuuliruusun 24 osaan, eurooppalaiset puolestaan 16 osaan ja edelleen 360 asteeseen.

Puualuksissa kompassin [[eksymä]]llä ei ollut juurikaan merkitystä, mutta merenkulun kehittyessä laivojen metalliosat, kuten runko, koneisto, ja aseistus aiheuttivat häiriöitä kompassin toimintaan. 1700-luvulla alettiin sijoittaa kompassi erilliseen säältä suojattuun kompassikaappiin ja kompensoida eksymä kahdella kompassin sivuille kiinnitetyllä säädettävällä rautakuulalla. Tässä muodossaan magneettikompassi on säilynyt merenkulussa meidän päiviimme saakka.