Ero sivun ”Retiisi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.4) (Botti lisäsi: ur:لال مولی
p kh+fix
Rivi 18:
| commons = Raphanus sativus
}}
'''Retiisi''' (''Raphanus sativus'' var. ''sativus'') ja '''retikka''' (''Raphanus sativus'' var. ''niger'') ovat [[ristikukkaiskasvit|ristikukkaiskasvien]] heimoon kuuluvia [[juures|juureksia]]. Ne ovat [[peltoretikka|peltoretikan]] läheisiä sukulaisia ja mahdollisesti siitä kehittyneitä,. retikanRetikka on muodoista ollessa huomattavasti vanhempi muoto.
 
== Käyttö ==
Kasvista syödään usein [[alkeisvarsi]], joskin koko kasvi on syömäkelpoinen ja sen lehtiä voivoidaan käyttää salaattina. Euroopassa retiisiä syödään tyypillisesti raakana, mutta Aasiassa retiisiä syödään myös keitettynä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gudmund Balvoll| Nimeke = Vihannesten avomaaviljely | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 170 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Opetushallitus | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = fi}}</ref>.
 
Retiisi- ja retikkalajeille tyypillinen kirpeys johtuu ristikukkaiskasveille tyypillisistäominaisista glukosinolaateista, rikkipitoisistajotka glykosideista.ovat Yhdisteetrikkipitoisia hajoavatglykosideja. kasvinKasvin solukkojen rikkoutuessa yhdisteet hajoavat, ja syntyy sinappiöljyjä, jotka ovat eri lajeilla erilaisia.
 
== Ulkonäkö ==
Retiisejä on erivärisiä, joista; nykyään punaiset ovat yleisimpiä. Punaisten lisäksi on olemassa valkoisia, vaaleanpunaisia taija harmahtavia retiisejä,; vanhimpienvanhimmat [[lajike|lajikkeidenlajikkeet]] ollessaovat valkoisia. Suurella ja pyöreällä keltaisella lajikkeella on [[sitruuna]]a muistuttava ominaismaku. Retiisien ja retikoiden koko vaihtelee. JotkutJotkin yksilöt kasvavat jopa kilogramman painoisiksi.
 
Itäaasialaista valkoista retikkaa kutsutaan nimellä ''daikoniksidaikon''. Daikonin yleisin lajike on [[porkkana]]n muotoinen ja miedonmaultaan makuinen. Se onmieto, 20–35 cm:n pituinen ja 5–10 cm:n paksuinen.
 
== Viljely ==
Retiisin optimaalinen viljelylämpötila on noin 10 &nbsp;°C. Retiisit kasvavat parhaiten hieman happamassa tai neutraalissa, hedelmällisessä maaperässä ja ne tarvitsevat paljon kosteutta. Liian kuivassa maaperässä retiisit helposti kitkeröityvät ja jäykässä maassa mukuloista voi tulla epämuodostuneita. Retiisin kasvuaika kylvöstä sadonkorjuuseen on tyypillisesti noin 35-60 päivää. Niiden kasvattaminen on helppoa myös kotipuutarhassa.
 
Retiisiä viljellään paljon erityisesti [[Alankomaat|Alankomaissa]], jossamissä kasvukausi avomaalla on tyypillisesti keväällä, eli esimerkiksi maaliskuussa. Talvella retiisiä voidaan kasvattaa matalissa lasitetuissa tai muovitetuissa tunneleissa, mutta varsinaisia täyskorkeita kasvihuoneita retiisi ei tarvitse.
 
== Sadonkorjuu ja varastointi ==
Retiisi korjataan pääsääntöisesti käsin, mutta laajemmassa viljelymittakaavassa myös koneellisesti. Retiisi säilyy noin 2-3 viikkoa muovipussissa noin 0 &nbsp;°C:n lämpötilassa korjaamisen jälkeen.
 
== Terveysvaikutukset ==
Retiisi on hyväksi hampaille, ikenille, hiuksille ja kynsille.<ref>Senja Arkko, Pirjo Hämäläinen-Forslund, Veikko Koskinen, Anssi Krannila, Tuovi Miettinen, Veijo Miettinen, Meeri Saario ja Hannele Vainio: ''Hyvä hyötytarha'', [[WSOY]], [[Porvoo]] [[1995]]</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Retiisi