Nika Schuberg syntyi [[Kolka]]n kylässä [[Latvia]]n [[Liivinranta|Liivinrannalla]]. Hänen isänsä oli kalastajapienviljeliä. Hän kävi paikallista koulua ja oppi lukemaan ja kirjoittamaan sekä liiviksi että latviaksi. Hän hankki oman kalastusvenneen ja rupesi harjoittamaan kalan vientiä [[Riika|RiiaanRiikaan]]. Lokakuussa 1859 Dundagan paroni von Osten-Sacken, Dundagan moisioherra joka omisti suurimman osan Kuurinmaan liiviläisten kylien maasta, vaati uutta vuokrasopimusta maidensa viljeliöiltä. Sopimus olisi korottanut maan vuokran lähes kaksinkertaiseksi siitä, mitä se oli kruunun omistamilla mailla. Kaikki jotka eivät suostuneet allekirjoittamaan uhattiin karkoittaa mailtaan. Kukaan ei allekirjoittanut, vaan kylistä päätettiin lähettää lähetystö Baltian kenraalikuvernööri Suvorovin luokse. Lähetystöä johti Nika Schuberg, sillä hän oli ainut joka osasi sekä puhua että kirjoitaa sujuvaa latviaa. Suvorovilta vaadittiin liiviläisten viljelemän maan vuokran arviointia maan arvon mukaan, sekä maan lunastamista moisiolta kruunulle. Suvorov asettikin tutkintakomitean, joka koostui pääasiaassa [[Ventspils]]in aatelistosta. Komitea päätyi ehdottamaan liiviläisten lähetystön pidättämistä kiihotuksesta tottelemattomuuteen. Nika Schuberg ja muut pidätettiin 7. maaliskuuta 1860. Heidät vapautettiin latvian kansallisen heräämisen johtohahmon [[Krišjanis Waldemārs]]in puhuttua Suvoroville heidän puolestaan. Kaikki lähetystön jäsenet kuitenkin menettivät maansa, kuten myös kaikki ne jotka eivät allekirjoittaneet uutta vuokrasopimusta.
==Loppuelämä==
Tapauksen jälkeen Schuberg muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], jossa hän eli vuoteen 1863 saakka. Tämän jälkeen hän palasi ja meni naimisiin paikallisen naisen kanssa. Hänet kuitenkin pidätettiin ja tuomittiin kärsimään 50 raippaparia epäselvästä syystä. Ilmeisesti klyseessä oli paikallisen aateliston kosto. Tämän jälkeen hän muutti vaimonsa kanssa takaisin Pietariin ja sieltä sisä-Venäjälle, jossa hän työskenteli viinanpolttamossa. Vuonna 1881 hän muutti melkein rahattomana kuusihenkiseksi kasvaneen perheensä kanssa RiiaanRiikaan ja sieltä [[Moskova]]an, jossa hän kuoli vuonna 1884.
