Ero sivun ”Mustajalat” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Joitakin korjauksia tähänkin. |
Rauhansopimus ja korjauksia siellä täällä. |
||
Rivi 23:
===Montanan tasankojen valtiaat===
[[Tiedosto:CM Russell When Blackfoot And Sioux Meet.jpeg|thumb|right|270px|Mustajalkain ja siouxien yhteenotto tasangoilla.]]
1700-luvun loppupuolella mustajalat saivat sotaisan maineen. Vastustajiensa tavoin he hankkivat joitakin liittolaisia pienistä heimoista, kuten [[gros ventresit]] eli atsinat ja [[sarceet]], jotka olivat kärsineet menetyksiä tasankojen aiemmissa yhteenotoissa. <ref name="Virrankoski 217"> Virrankoski s. 217.</ref> Creiden aseistamina
Mustajalkojen
[[kuva:Blackfoot01.png|thumb|right|270px|Mustajalkain välit naapureihin gros ventrejä ja sarceita lukuun ottamatta olivat huonot.]]
Mustajaloilla riippuvuus biisoneista ei ollut yhtä suuri kuin naapuriheimoilla. Kalliovuorten rinnemaiden hyvä [[majava]]kanta piti heidät mukana [[Ranska]]laisten kanssa käytävässä [[turkiskauppa|turkiskaupassa]]. Kun Kanadasta tulleet amerikkalaiset kauppiaat tunkeutuivat samoille majavapuroille, ryhtyivät mustajalat 1810-luvulla puolustamaan pyyntimaitaan. Majavannahoilla ja kuivatulla biisonin- ja hevosenlihalla he kävivät kauppaa brittiläisen [[Hudson Bay Company]]n kanssa vaihtaen omia myyntituotteitaan [[kivääri|kivääreihin]] ja ammuksiin. <ref name="Virrankoski 216"> Virrankoski s. 216.</ref> Tuliaseiden hankinta ja niistä käytävä kilpailu muodostuivat yhä tärkeämmiksi tasankointiaanien sodankäynnissä.<ref name="Andersson & Henriksson 208"> Andersson & Henriksson s. 208.</ref> Hyvin aseistetut mustajalat surmasivat lukuisia amerikkalaisia metsästäjiä vihollisuuksissa, jotka jatkuivat vuoteen [[1831]]. Tällöin Yhdysvaltain kanssa tehty aselepo rauhoitti tilanteen, mutta välikohtaukset jatkuivat läpi vuosisadan. Majavakannan hiipuessa mustajalkojen riippuvuus biisoneista lisääntyi
===Epidemiat ja siirtolaisten lisääntyvät määrät===
Kuolettavin uudisasutuksen mukana tulleista vitsauksista oli [[isorokko]].
Monet tasankojen ratsastavista heimoista liittyivät yhteen. Siouxit solmivat sotaliiton [[cheyennet|cheyennien]] ja [[arapahot|arapahojen]] kanssa ja eteläisten tasankojen [[comanchet]] ja [[kiowat]] kävivät yhteisiä sotia siirtolaisia vastaan [[Texas]]issa. Tasankoille lähetettiin [[Yhdysvaltain armeija]]n yksiköitä suojelemaan kaivosmiehiä, kauppiaita ja kohti [[Tyynimeri|Tyyntämerta]] vaeltavia suuria siirtolaisjoukkoja
===Rauhansopimus 1855===
Amerikan vakinaisen sotaväen siirtyessä käymään vuosina 1861–1865 [[Yhdysvaltain sisällissota]]a ryhtyivät tasankojen soturit melko rohkeasti vastustamaan amerikkalaisia. Vapaaehtoisista kerätyt ratsastavat miliisivoimat osoittautuivat kuitenkin pahoiksi vastustajiksi. Sotatoimia johtaneet [[kenraali]]t [[William T. Sherman]] ja [[Philip H. Sheridan]] sotajoukkoineen tekivät hyökkäyksiä intiaanien talvileireihin ja tuhosivat näiden [[ruokavarasto]]t. Nämä iskut olivat erityisen tuhoisia ja heikensivät vastustajan sotavahvuutta. <ref name="Virrankoski 189"> Virrankoski s. 189.</ref>▼
Syksyllä 1855 yli 3 500 läntisten tasankojen intiaania kerääntyi Judith-Joen suulle [[Nebraska]]an Yhdysvaltain edustajien kutsumina. Mustajalkojen lisäksi muun muassa [[nez percet]] ja [[flatheadit]] ottivat kutsun vastaan. Tilaisuudessa jaettiin mustajalkojen hallussa olleet maa-alueet kahtia niin, että [[Missouri (joki)| Missourijoen]] pohjoispuolella oleva maaseutu säilyi heidän metsästysmaanaan. Etelänpuolelle jääneet osat julistettiin muiden sopimuksen kirjoittaneiden heimojen yhteisiksi metsämaiksi. Mustajalat sallivat amerikkalaisille läpikulkuoikeudet maittensa halki ja antoivat näille luvan rakentaa teitä, sähkölinjoja ja sotilastukikohtia. Allekirjoitetut sopimukset ylläpitivät alueen rauhaa vuosien ajan ja entisten vihollisheimojen välinen keskinäinen kaupankäynti vilkastui.<ref name="Josephy 341">Josephy s. 341 - 342.</ref>
===Yhdysvaltain voiman leviäminen===
▲Amerikan vakinaisen sotaväen siirtyessä käymään vuosina 1861–1865 [[Yhdysvaltain sisällissota]]a ryhtyivät
Yhdysvaltain sotaväen työtä helpottivat 1860-luvulla uudelleen tulleet kulkutaudit
Kolme vuotta myöhemmin samoille alueille luoteiseen Montanaan perustettiin mustajaloille oma reservaatio. Kanadassa asustavat mustajalkain ryhmät kerättiin reservaatioon Albertan eteläisille alueilla, jossa heillä oli melko runsaat liikkumatilat. Myöhemmin Montanan reservaatissa yli 600 piegania nääntyi nälkään talvella 1883–1884 valkoisten kiinnittämättä asiaan sen suurempaa huomiota. Kylmyys ja ravinnon puute johti murhenäytelmään. [[Rautatie|Rautateiden]] varsilla surmattuja biisoneita lojui preerioilla enemmän kuin kukaan viitsi laskea valkoisten ampuessa eläimiä huvikseen. Biisoneista riippuvien tasankointiaanien elämäntapa oli näin lopullisesta saatu tuhottua. <ref name="Virrankoski 190"> Virrankoski s. 190.</ref>
Rivi 70 ⟶ 73:
==Lähteet==
*Anderson, Rani-Henrik ja Henriksson, Markku ''"Intiaanit (Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia)"'' Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-162-3
*Binnema, Theodore: ''Common and contested ground: a human and environmental history of the ...'', Univ of Oklahoma, 2001. ISBN 978-0806133614
*Ewers, John C. ''Blackfeet, The: Raiders on the North Western Plains''. University of Oklahoma Press, 1983 ISBN 9780906118369
*Josephy, Alvin. ''The Nez Perce Indian and The Opening of the Northweast'', Mariner Books, 1997. ISBN 978-0-3958-5011-4
*Lowie, Robert Harry, ''Indians of The Plains'', University of Nebraska Pr, 1982, ISBN 9780803279070
*McClintock, Walter ''Mustajalat'', Otava, 2004, ISBN 951-1-18683-3
|