Ero sivun ”Mustajalat” versioiden välillä

1700-luvun loppupuolella mustajalat saivat sotaisan maineen. Vastustajiensa tavoin he hankkivat joitakin liittolaisia pienistä heimoista, kuten [[gros ventresit]] eli atsinat ja [[sarceet]], jotka olivat kärsineet menetyksiä tasankojen aiemmissa yhteenotoissa. <ref name="Virrankoski 217"> Virrankoski s. 217.</ref> Creiden aseistamina hemustajalat laajensivat metsästysmaitaan kohti etelää. [[Flatheadit]], kutenait ja shoshonit pakenivat Montanasta Kalliovuorille. Viime mainittujen useat tasangoilla eläneet ryhmät tuhottiin lähes täysin. Yli puoleen vuosisataan shoshonet eivät uskaltautuneet luoteisille tasangoilla [[Yellowstone]]sta pohjoiseen. <ref name="Taylor 111"> Taylor s. 111."</ref> Kuvaavaa mustajalkain aiheuttamalle pelolle oli se, että heidän ollessaan lähistöllä muut heimot unohtivat kokonaan keskinäiset sotansa ja liittoutuivat toistensa kanssa mustajalkoja vastaan. Niin [[Washington (osavaltio)| Washingtonista]] kuin Kalliovuoriltakin biisoninmetsästykseen Montanaan tulevat heimot turvautuivat toisiinsa ja järjestivät yhteismetsästyksiä pystyäkseen puolustautumaan mustajalkain mahdollisilta hyökkäyksiltä.<ref name="Virrankoski 216"> Virrankoski s. 216.</ref>

Mustajalkojen johtava heimo,voiman pieganit,suurin teki sotaretkiä [[Idaho]]on asti. Vastustajiensa tavoin he hankkivat joitakin liittolaisia pienistä heimoista,huippu kutenajoittui vuosien [[gros ventresit1794]] eli atsinat ja- [[sarceet1806]], jotka olivat kärsineet menetyksiä tasankojen aiemmissa yhteenotoissavälille. <ref name="VirrankoskiBinnema 217178"> VirrankoskiBinnema s. 217178.</ref> Heidän johtava heimonsa, pieganit, teki sotaretkiä [[Idaho]]on asti. Creitä ja assiniboineja vastaan sodat jatkuivat pitkälle 1800-luvun puolelle. Montanasta [[kaakko]]on asuneet [[siouxit]] ja eteläiset [[varis-intiaanit|crowt]] kuuluivat myös mustajalkojen pitkäaikaisiin vihollisiin. <ref name="Virrankoski 216"> Virrankoski s. 216.</ref>

Mustajaloilla riippuvuus biisoneista ei ollut yhtä suuri kuin naapuriheimoilla. Kalliovuorten rinnemaiden hyvä [[majava]]kanta piti heidät mukana [[Ranska]]laisten kanssa käytävässä [[turkiskauppa|turkiskaupassa]]. Kun Kanadasta tulleet amerikkalaiset kauppiaat tunkeutuivat samoille majavapuroille, ryhtyivät mustajalat 1810-luvulla puolustamaan pyyntimaitaan. Majavannahoilla ja kuivatulla biisonin- ja hevosenlihalla he kävivät kauppaa brittiläisen [[Hudson Bay Company]]n kanssa vaihtaen omia myyntituotteitaan [[kivääri|kivääreihin]] ja ammuksiin. <ref name="Virrankoski 216"> Virrankoski s. 216.</ref> Tuliaseiden hankinta ja niistä käytävä kilpailu muodostuivat yhä tärkeämmiksi tasankointiaanien sodankäynnissä.<ref name="Andersson & Henriksson 208"> Andersson & Henriksson s. 208.</ref> Hyvin aseistetut mustajalat surmasivat lukuisia amerikkalaisia metsästäjiä vihollisuuksissa, jotka jatkuivat vuoteen [[1831]]. Tällöin Yhdysvaltain kanssa tehty aselepo rauhoitti tilanteen, mutta välikohtaukset jatkuivat läpi vuosisadan. Majavakannan hiipuessa mustajalkojen riippuvuus biisoneista lisääntyi. Sopimukset, joita solmittiin kaikkialla tasangoilla intiaanien ja Yhdysvaltain välillä kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Siirtolaisasutuksen siirtyminen lännemmäksi rajasi yhä enemmän mustajalkojen ja heidän kohtalotoveriensa elintiloja. <ref name="Andersson & Henriksson 208"> Andersson & Henriksson s. 208.</ref>

===Epidemiat ja siirtolaisten lisääntyvät määrät===

Kuolettavin uudisasutuksen mukana tulleista vitsauksista oli [[isorokko]]. Vuonnakesällä [[1781]] kulkutautiepidemiat tunkeutuivat mustajalkain kyliinolivat ensimmäisen kerran saavuttaneet luoteiset tasangot. Aikalaisten mukaan taudit olivat kulkeneet [[New Mexico|New Mexicosta]] palaavien shoshonien mukana ja tarttuneet mustajalkojen lisäksi kaikkiin luoteisiin tasankokansoihin.<ref name="NationBinnema 120">Binnema s. 120.</ref> Mustajalat olivat tuolloin kokeneet raskaita menetyksiä.<ref name="Nation"/> Kesällä [[1836]] jokilaiva toi isorokon pohjoisille tasangoille tuhoisin seurauksin. [[Hidatsat]] ja [[mandanit]], jotka asustivat jokivarsilla [[Pohjois-Dakota]]ssa menettivät likimain koko kansansa. Myös mustajalkojen menetykset olivat suuret. He menettivät noin 6&nbsp;000 intiaania, joka oli kaksi kolmasosaa koko kansasta. <ref name="Nation"/> 1840-luvun puolivälissä tautiepidemioiden joukossa oli myös [[kolera]] . Samalla vuosikymmenellä biisonikanta väheni siirtolaisasutuksen tieltä kaikkialla tasangoilla. Kamppailu nälkää vastaan lisäntyi. Mustajalkojen lukumäärä väheni nopeasti. He vetäytyivät syrjemmäksi muiden ja vähemmin menetyksin selvinneiden heimojen tieltä, ja heidän yhteytensä repesi. Creet ja assiniboinet ajoivat heikentyneet siksikat etelään. Myös pieganit ja kainahit menettivät tautien seurauksena suurimman osan voimistaan.

Monet tasankojen ratsastavista heimoista liittyivät yhteen. Siouxit solmivat sotaliiton [[cheyennet|cheyennien]] ja [[arapahot|arapahojen]] kanssa ja eteläisten tasankojen [[comanchet]] ja [[kiowat]] kävivät yhteisiä sotia siirtolaisia vastaan [[Texas]]issa. Tasankoille lähetettiin [[Yhdysvaltain armeija]]n yksiköitä suojelemaan kaivosmiehiä, kauppiaita ja kohti [[Tyynimeri|Tyyntämerta]] vaeltavia suuria siirtolaisjoukkoja. [[Ratsuväki|Ratsuväen]] pitkillä [[miekka|miekoilla]] varustautuneita sotilaita alettiin kutsua pitkäpuukoiksi. Vaikka nämä Yhdysvaltain ratsuväen sotilaat herättivät pelkoa ja kunnioitusta intiaaneissa, eivät levottomuudet tasangoilla asettuneet.

Yhdysvaltain sotaväen työtä helpottivat 1860-luvulla uudelleen tulleet kulkutaudit. Uusia siirtolaisia tuonut jokilaiva kuljetti matkustajien mukana lisää tauteja Missourin jokivarsille. Vuonna [[1864]] raportoitiin autioutuneesta kainah-kylästä, jossa käytyä murhenäytelmää todistivat noin 500 autiota tautien saastuttamaa majaa. Viimeinen epidemia tuli [[1869]]. Vuosi tunnetaan edelleen mustajalkain keskuudessa "suuren sairauden vuotena". <ref name="McClintock 12"> McClintock s. 12.</ref> Tilannetta hyväkseen käyttävät amerikkalaiset surmasivat aseettomia, eri tautien heikentämiä mustajalkoja sääliä tuntematta. Vuonna [[1870]] Yhdysvaltain armeija teki hyökkäyksen pieganien talvileiriin Maria's riverin varrella ja surmasi 200 nälän ja isorokon näännyttämää intiaania. <ref name="Nation"/>