1600-luvulta alkaen muotoutuvan modernin yhteiskunnan järjestelmiksi katsotaan yleensä ainakin [[oikeus]], [[politiikka]] (jossa Aristoteleen[[Aristotele]]en näkökulmasta katsoen on useita lainsäätäjiä yhteistä etua silmällä pitämässä), [[talous]] (rahavälitteisenä ja pääoma-arvoja silmällä pitävänä taloutena), [[uskonto]] (hegemoniastaan luopuneena erillisjärjestelmänä) ja [[kasvatus]]. Yhteiskuntateorian suuntauksesta riippuen lista voi olla huomattavasti pitempi tai joskus myös lyhyempi kuten taloudesta lähtevissä reduktionistisissa tarkasteluissa. Toisinaan järjestlemänomaisuus voidaan esittää aivan eri lähtökohdastakin, esimerkiksi toiminnan edellytysten näkökulmasta (rakenteistunut toiminta, sosiaalisen toiminnan rakenne) tai merkitysrakenteiden näkökulmasta (strukturalismi, semiotiikka). Yleiskatsauksellisuus asiassa voi jo olla mahdotonta väistämättä pinnalliseksi jäävänä.
Yhteiskuntateorian[[Yhteiskuntateoria]]n kannalta keskeisiä teoreettisia solmukohtia tarjoavat ainakin seuraavat henkilöt ja koulukunnat:
1. [[Emile Durkheim]] (ajatus instituutioista ajattelun ja toiminnan kiteytyneinä muotoina).
