Wikipedia

Ero sivun ”Toivo Paatela” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p commonscat
Laajennetaan; tänne voi pistää suvusta samat liirumlaarumit kuin Jussi Paatelan artikkeliinkin.
Rivi 2:
[[Tiedosto:Kosken Tl kirkko.JPG|thumb|200px|[[Kosken Tl kirkko|Kosken kirkko]]]]
[[Tiedosto:Jyväskylän ortodoksinen kirkko sisäänkäynnin puolelta 20090415.jpg|thumb|200px|Jyväskylän ortodoksinen kirkko.]]
'''Jalo Toivo Paatela''' (vuoteen 1906 '''Pavén,'''; [[13. lokakuuta]] [[1890]], [[Vantaa|Helsingin pitäjä]] – [[14. elokuuta]] [[1962]], [[Nurmijärvi]]) oli suomalainen [[arkkitehti]]. HänHänet kirjoitti ylioppilaaksi [[Ressun lukio|Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta]] 1910 ja valmistui arkkitehdiksi [[Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Teknillisestä korkeakoulusta]] 1914. Paatela teki lisäksi opintomatkoja Italiaan 1922–1923 ja 1925–1926, Saksaan 1929, Ranskaan 1929tunnetaan sekä Belgiaan,yksin Hollantiinettä jayhdessä Sveitsiin.<ref name="Kuka">''Kuka kukin on 1960,'' Otava 1960.</ref><ref name="Suomen">''Suomen korkeakouluinsinöörit ja arkkitehdit 1956,'' Suomen teknillinen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1956.</ref> Toivo Paatela oli taidemaalari [[Oskari Paatela|Frans Oskar (Oskari) Paatelan]] (1888–1952) ja arkkitehtiisoveljensä [[Jussi Paatela]]n (1886–1962)kanssa veli.<ref>''Uusisuunnittelemistaan tietosanakirja,'' Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana Paatelarakennuksista.</ref>
 
Paatelan isä oli laitilalais-hinnerjokilaista maanviljelijäsukua oleva seppä Johannes Kustaanpoika Pavén, joka perusti liikkeen Helsinkiin, mutta menetti sen myöhemmin liiallisen alkoholinkäytön vuoksi. Toivo Pavénin veljiä olivat Jussi Pavén ja myöhemmin taiteilijana tunnetuksi tullut [[Oskari Paatela|Oskari Pavén]], jotka kaikki [[Suuri nimenmuutos|suomensivat sukunimensä vuonna 1906]] Paatelaksi.<ref>{{Kansallisbiografia|id=3471|nimi=Paatela, Oskari (1888 - 1952)|tekijä=Aimo Reitala|ajankohta=3.4.2006}}</ref>
Toivo Paatela oli Arkkitehtitoimisto Jussi ja Toivo Paatelan osakas 1919–1929 ja hänellä oli oma arkkitehtitoimisto vuodesta 1929. Lisäksi hän toimi [[Haaga (kauppala)|Haagan kauppalan]] rakennustarkastajana 1926–1928 ja Teknillisen korkeakoulun huoneenrakennusopin erikoisopettajana 1948–1952.<ref name="Kuka" /><ref name="Suomen" />
 
Toivo Paatela kirjoitti ylioppilaaksi [[Ressun lukio|Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta]] vuonna 1910 ja valmistui arkkitehdiksi [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisestä korkeakoulusta]] 1914, kolme vuotta isoveljensä jälkeen. Paatela teki opintomatkoja Italiaan 1922–1923 ja 1925–1926, Saksaan 1929, Ranskaan 1929 sekä Belgiaan, Hollantiin ja Sveitsiin.<ref name="Kuka">''Kuka kukin on 1960,'' Otava 1960.</ref><ref name="Suomen">''Suomen korkeakouluinsinöörit ja arkkitehdit 1956,'' Suomen teknillinen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1956.</ref> Hän sai matkoihinsa [[stipendi|stipendejä]] muun muassa Teknillisen korkeakoulun [[Frans Sjöström]]in rahastolta, valtion arkkitehtuurilautakunnalta (1922), [[Kordelinin säätiö]]ltä (1932) ja [[Helsingin yliopisto]]lta (1933, 1938).<ref name="museo">[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16313457 Toivo Paatela] Arkkitehtuurimuseo.</ref>
 
Toivo Paatelalla oli yhteinen arkkitehtitoimisto veljensä Jussi Paatelan kanssa 1919–1929 ja he tulivat tunnetuiksi osallistumalla ahkerasti arkkitehtuurikilpailuihin. Lisäksi hänellä oli oma arkkitehtitoimisto vuodesta 1929. Lisäksi hän toimi [[Haaga (kauppala)|Haagan kauppalan]] rakennustarkastajana 1926–1928 ja Teknillisen korkeakoulun huoneenrakennusopin erikoisopettajana 1948–1952.<ref name="Kuka" /><ref name="Suomen" /> Paateloiden yhteiset suunnittelutyöt edustavat pääasiassa [[1920-luvun klassismi]]a, kuten Tampereen vanha kirjastotalo (1925), Helsingin yliopiston vanha anatomian laitos [[Siltavuori|Siltavuorella]] ja [[Atlas-pankki|Atlaspankin]] talo ([[Mikonkatu]] 9) Helsingissä (1929). 1920-luvun loppua kohti klassisen tyyliset koristeaiheet alkoivat kuitenkin vähetä heidän töissään, mikä enteili [[funktionalismi]]in siirtymistä. Yhteisistä suunnittelutöistä Toivo Paatelalla oli keskeinen rooli muun muassa Anatomian laitoksessa, sillä hän pääasiassa valvoi rakennustöitä ja yksityiskohtien toteutusta. Rakennus perustui vuonna 1926 voitettuun kilpailuun. Sen alakerrassa sijainneen kappelin seinäfreskot maalasi kolmas veli, Oskar Paatela.<ref name="museo" />
 
Yhteisen toimiston lopetettua 1929 Paatelan veljekset perustivat kumpikin oman toimistonsa: Jussi Paatela erikoistui sairaaloihin, Toivo liiketaloarkkitehtuuriin. Hänen merkittävimpiin suunnittelutöihinsä kuuluvat Osuuskassojen keskuslainarahaston (nyk. [[OKO]]) pääkonttori Helsingin [[Arkadiankatu|Arkadiankadun]] ja [[Runeberginkatu|Runeberginkadun]] kulmassa (1932), [[Kosken Tl kirkko]] (1935) ja Ssavo-Karjalan tukkuliikkeen liiketalo [[Viipuri]]ssa (1938).<ref name="museo" />
 
Toivo Paatelan suunnittelemia rakennuksia ovat muun muassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Paatela”