Ero sivun ”Ryhmä (sotilasyksikkö)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p o |
lis. |
||
Rivi 5:
==Historiaa==
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana jalkaväki siirtyi [[ketjutaktiikka|ketjutaktiikasta]] ryhmätaktiikkaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Lappalainen, Jussi T. | Vuosi=1988 | Nimeke=Aseet ja taistelut | Selite=Sotataidon kolme vuosituhatta |Sivu =145-160 Julkaisupaikka=Helsinki| Julkaisija= Otava | Tunniste=ISBN 951-1-10479-9}}</ref>
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana [[jalkaväki]]ryhmään kuului jopa 10–12 sotilasta. Ryhmän pääaseena oli [[pikakivääri]] ([[Browning Automatic Rifle|BAR]], [[Bren]]) tai kevyt konekivääri ([[MG-34]], [[Browning M1919A6]]). Muu miehistö oli aseistettu pulttilukkoisin [[kivääri|kiväärein]], ja toimi lähinnä tukena ja ammustenkantajina ryhmän konetuliaseelle. Ryhmänjohtajalla saattoi olla konepistooli. Kaikki aseet saattoivat käyttää eri patruunaa. Sodan edetessä ryhmien konetuliaseiden määrä kasvoi, ja jopa puolet miehistä aseistettiin [[konepistooli|konepistoolein]]. [[Wehrmacht]] lisäsi ensimmäisenä toisen konekiväärin etenkin panssarijoukkojen jalkaväelle. Neuvostoliiton iskuarmeijoissa ja joissain Saksan joukoissa aseistettiin koko ryhmä konepistoolein, jolloin myös pikakivääri/konekivääri saattoi olla mukana.
Rivi 36 ⟶ 37:
==Perustietoja==
Ryhmä on pienin taktinen yksikkö myös aselajeissa, joissa ryhmä toimii tykin tai taisteluajoneuvon käyttäjinä, rakentaa viestiyhteyksiä tai johtaa tulenkäyttöä. Ryhmä voi myös toimia erikoisryhmänä, kuten [[lääkintäryhmä]]nä. Ryhmän puolustusasemaa kutsutaan ''pesäkkeeksi''. [[Pesäke]] muodostuu yksittäisten taistelijaparien ''tuliasemista'' ja on osa joukkueensa ''[[Tukikohta (taistelutekniikka)|tukikohta]]a''. Ryhmää johtaa ''ryhmänjohtaja''. Ryhmän lyhenne Suomen puolustusvoimissa on pieni r-kirjain ja ryhmänjohtajan puolestaan rj, sotilasslangilla ryhmyri.
==Lähteet==
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||