Ero sivun ”Pentti Renvall” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laajennetaan. |
p kh |
||
Rivi 1:
'''Bengt Uno Nathanael''' ('''Pentti''') '''Renvall''' ([[29. maaliskuuta]] [[1907]] [[Turku]] – [[29. lokakuuta]] [[1974]] [[Kauniainen]])<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Renvall, Pentti (1907 - 1974)|tekijä=Eino Jutikkala|id=7028|ajankohta=23.6.2000}}</ref> oli [[Suomi|suomalainen]] historiantutkija. Hän toimi [[Helsingin yliopisto]]n Suomen ja Skandinavian historian professorina vuodesta 1950. Hänen erikoisalaansa oli [[nuijasota]] ja [[1500-luku|1500-luvun]] historia.
Pentti Renvall kuului [[Renvall]]ien sivistyssukuun ja hänen isänsä oli [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] punaisten murhaamaksi joutunut [[Hamina]]n kirkkoherra [[Uno Mikael Renvall]]. Renvall kirjoitti ylioppilaaksi 1925, valmistui maisteriksi 1937 ja väitteli tohtoriksi 1940 [[Turun yliopisto]]sta. Hänen edellisenä vuonna valmistunut väitöskirjansa käsitteli Suomen 1590-luvun kriisiä, josta hän rakensi suomalais-kansallisen kuvan. Tutkimuksessaan Renvall esitti kuuluisan väitteen, jonka mukaan [[Klaus Fleming]]in toimintaa olisi ohjannut Suomen
Jatkosodan aikana Renvall toimi [[Itä-Karjalan sotasaalisarkisto]]n päällikkönä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Kruhse, Pauli | Vuosi=2008 | Nimeke= Suomea rajan takana 1918-1944 | Selite=Suomenkielisen neuvostokirjallisuuden historia ja bibliografia | Julkaisija=Helsinki: Kansalliskirjasto | Tunniste=ISBN 978-951-69-2705-6}}</ref> Vuosina 1945–1950 hän oli [[Turun maakunta-arkisto]]n hoitaja ja 1946–1951 Turun yliopiston Suomen historian dosentti. Sen jälkeen hän oli Helsingin yliopistossa Suomen ja Skandinavian historian professorina 1950–1973, historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina 1957–1960 ja yliopiston vararehtorina 1968 sekä [[kansleri]]na 1968–1973. Kanslerikaudellaan hän vastusti päättäväisesti hallinnonuudistusta eli [[mies ja ääni]] -vaalitavan käyttöönottoa, joka lopulta ei toteutunut.<ref name="KB" />
| |||