Ero sivun ”Maria de’ Medici” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.2) (Botti lisäsi: br:Maria de' Medici (rouanez Bro-C'hall) |
p w |
||
Rivi 32:
Leskikuningattaren harjoittama politiikka herätti runsaasti tyytymättömyyttä. Toisaalta protestantit olivat huolestuneita Marian lähentymisestä katolisen Espanjan kuninkaan Filip III:n kanssa. Marialla oli myös läheisinä neuvonantajinaan italialaisia, ja ranskalaisten [[ksenofobia]] kohdistui juuri heihin. Ranskalaiset uskoivat italialaisten neuvonantajien raunioittavan Ranskan. Hyödyntäen sijaishallituksen heikkoutta valtakunnan ylhäisimmät aateliset, Condén (Henri II de Bourbon, Burgundin kuvernööri, kolmas Condén ruhtinas, Montmorencyn, Albret’n, Enghien ja Belleraden herttua ja Ranskan [[pääri]]) johdolla, kapinoivat Maria de’ Mediciä vastaan saadakseen taloudellista kompensaatiota.
Vuosien kuluttua, kun Marian oli karkottanut hänen oman poikansa, syntyi vähitellen musta legenda Maria de’ Medicistä. Silloin puhuttiin suunnattomasta italialaisten suosikkien suosimisesta, taloudellisesta tuhlailusta, joka aiheutui leskikuningattaren ja hänen seurueensa tuhlailusta. Puhuttiin myös Marian korruptoituneesta hallinnosta. Maria ja hänen poikansa, kuningas, ymmärsivät toisiaan verrattain heikosti. Ludvig XIII koki äitinsä käyttäytymisen itseään nöyryyttävänä, ja vuonna [[1617]] hän järjesti vallankaappauksen ja murhautti Concino Concinin, joka oli ollut äidin tärkein neuvonantaja. Saatuaan vallan itselleen Ludvig XIII ajoi äitinsä sisäiseen maanpakoon [[Blois’n
==Poliittinen ja kulturelli paluu==
| |||