Ero sivun ”Yläsävelsarja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p ohjaus sivulle yläsävel |
Perusrunko tehty artikkelille. Tietoja ja lähteitä lisätään 8-12.3.2012 välisenä aikana. |
||
Rivi 1:
'''Yläsävelsarja''' eli '''osaääneistö''' muodostuu, kun [[kappale (fysiikka)|kappale]] [[oskillaattori|saatetaan värähtelemään]] jollain [[taajuus|perustaajuudella]]. Perustaajuinen [[värähtely|värähtely]] saa aikaan kappaleeseen kokoelman erilaisia värähtelyjä, jotka ovat perustaajuuden monikertoja ja näin muodostuu [[kompleksinen värähtely]]. Näiden eri värähtelyjen [[Superpositioperiaate|summautuessa]] värähtelyjen suhteelliset [[Äänenvoimakkuus|voimakkuudet]] vaikuttavat esimerkiksi musiikissa eri soitinten [[Sointiväri|sointiväriin]].
#ohjaus [[Yläsävel]]▼
== Fysikaalinen perusta ja termistö ==
Yksittäistä värähtelytaajuutta sisältävää [[siniaalto|sinivärähtelyä]] kutsutaan (osa-)[[äänes|äänekseksi]], ja usein hyvä [[approksimaatio]] tällaisen [[Jaksollinen funktio|jaksollisen]] värähtelyn aiheuttajaksi on [[harmoninen värähtelijä]].
Kun kappale saatetaan värähtelemään jaksollisesti tietyn taajuisella sinivärähtelyllä, syntyy kappaleeseen tämän perustaajuuden (f0) lisäksi sarja erilaisia värähtelyjä, joita kutsutaan yläsäveliksi (ylävärähtely, ylä-äänes). Perustaajuutta ja sen yläsäveliä(ylä-ääneksiä) kutsutaan yhteisesti partiaaleiksi (osaääneksiksi) ja näiden muodostamaa joukkoa yläsävelsarjaksi (osaääneistöksi). Kappaleen värähdellessä yläsävelsarjan eri partiaalit yhdistyvät eli [[Interferenssi|interferoivat]] keskenään syntyy kompleksinen värähtely.
Jos syntyneen ylävärähtelyn [[Aallonpituus|aallonpituuden]] monikerta on yhtä suuri kuin värähtelevän kappaleen pituus, niin kappaleeseen syntyy [[Seisova aalto|seisova aalto]], joka ei kuljeta [[energia|energiaa]]. Tällaista värähtelyä kutsutaan [[harmoniseksi yläsäveleksi]] ja nämä yläsävelet ovat tajuudeeltaan perustaajuuden monikertoja (nf0, n on kokonaisluku). Jos yläsävelsarja sisältää pelkästään ''harmonisia yläsäveliä'', niin kyseessä on ''harmoninen yläsävelsarja''.
Kappaleessa voi esiintyä myös ''epäharmonisia yläsäveliä'', jotka eivät ole perustaajuuden monikertoja (nf0, n ei ole kokonaisluku), ja jotka eivät siksi muodosta kappaleeseen seisovia aaltoja. Eri partiaalien interferoidessa keskenään epäharmoniset yläsävelet vaimenevat hyvin nopeasti ympäristöön, toisin kuin harmoniset yläsävelet, jotka eivät kuljeta energiaa.
== Esimerkkejä fysiikasta ==
== Esimerkkejä musiikista ==
==Viitteet==
<references/>
== Katso myös ==
* [[Äänes]]
* [[Äänenväri]]
| |||