Ero sivun ”Bysantin arkkitehtuuri” versioiden välillä

Kuuluisin Bysantin taiteen arkkitehtooninenarkkitehtoninen luomus on Hagia Sofia. Entisen Bysantin ydinalueelta löytyy jonkin verran saman tyylisiä rakennuksia, lähinnä kirkkoja ja luostareita. Tyyli levisi myös Bysantin läntisiin siirtokuntiin, kuten [[Sisilia]]an ja [[Venetsia]]an. [[Basilica di San Marco|Pyhän Markuksen tuomiokirkko]] Venetsiassa edustaa bysanttilaista arkkitehtuuria sekoitettuna länsieurooppalaiseen [[gotiikka]]an. Bysanttilaiseen tyyliin kuuluvat värikkäät ja runsaat [[mosaiikki|mosaiikit]].

Vuosina 330-[[1450]] kehittyneen tyylin tunnetuin rakennustaiteen luomus on yli 50 metriä korkea, 500-luvulla ''Anthemios Trallesilaisen'' rakentama [[Hagia Sofia]] -kirkko (532–537) Istanbulissa. <ref>Hans Furuhagen s. 229</ref> Tämä kirkkorakennus oli mahtavine kupukattoineen 500-luvun suurin rakennusihme, jonka vihkiäistilaisuudessa kirkon rakennuttaja keisari Justinianus intoutui lausumaan: "Salomo, olen voittanut sinut!".<ref>Lauri Santamäki, Ilmari Heikinheimo s. 59</ref> Myös aikaisemmin ennen Bysantin kulttuurikautta kupoleja ja holvikattoa oli käytetty kuvaamaan taivaankantta. Kirkon pohjakaavana on neliön sisään piirretty risti. Ristivarsien leikkauskohdan yläpuolella on valtava kupoli, joka ikään kuin leijuu ilmassa ilman tukea. Vaikutelma tulee siitä, että kupolia tukevat niin sanotut pendentiivit, joista paino siirtyy katsojalta piilossa olevienholvienolevien holvien, pylväiden ja seinien tukijärjestelmään.<ref>Hans Furuhagen s. 229 – 230</ref>