Ero sivun ”Maanviljely” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti: nl, vi, sl, cs, nn, hu, id, war, ja, mk, eo, de, fr, is, fur, fa, oc, pt, tr, eu, ka, et, bs, ro, lv, es, ko, ru, br, be, no, sv, cy, da, ar, zh, simple, qu, la, an, tl, iu, cv, th, su, uk, it, wa, so, ca, fy, pl, lad, gd, he, af, jb... |
→Historia: fix |
||
Rivi 20:
== Historia ==
{{Pääartikkeli|Maanviljelyn historia}}
Maanviljelyn ensimmäiset merkit, kuten viljelyyn jalostettujen kasvien jäänteet, ovat 9000-luvulta eaa. [[Neoliittinen Lähi-Itä|Lähi-idästä neoliittisen kauden ]] alusta, [[Hedelmällinen puolikuu|hedelmällisen puolikuun]] alueelta ja Niilin ympäristöstä. Vanhin tunnettu viljelykasvi on [[viikuna]], jota kasvatettiin [[Jordania]]n laaksossa noin 9 400 eaa.<ref>http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2579</ref> Vieläkin vanhempia (ennen 10 000 eaa.) [[ruis|rukiin]] jyviä on löydetty Hureyraista Syyriasta, mutta kyseessä lienee pikemminkin villirukiin käyttö kuin varsinainen maanviljely. 8500-luvulla eaa. ns. [[Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi|esikeraamiselta kaudelta]] lähtien Lähi-idässä tavataan ensimmäiset merkit kotieläimiin ja viljelyyn perustuvasta talousmuodosta. Tältä ajalta on löydetty kahdeksan ns. perustavaa viljelykasvia. Vuosien 8500–7500 eaa. väliin on ajoitettu useita asutuskeskuksia, jonka väestö sai ravintonsa pääosin näistä kasveista. Hedelmällisen puolikuun alueelta maanviljely levittäytyi itään [[Keski-Aasia]]an ja länteen [[Kypros|Kyprokselle]], [[Anatolia]]an ja 7000 eaa. mennessä [[Kreikka]]an. Pääosin ''emmer''- ja ''einkorn''-[[vehnä]]än perustuva viljely levisi pohjoisempaan Eurooppaan etelästä ja idästä saavuttaen [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] noin 4800 eaa.
Maanviljelyyn siirtymisen taustalla ovat saattaneet olla ilmastonmuutokset, mutta mahdollisesti myös yhteisölliset muutokset. Todennäköisesti siirtyminen metsästys-keräily-taloudesta maatalouteen oli pitkä ja asteittainen prosessi. Vaikkakin todettu ilmastonmuutos on suosituin selitys maanviljelyn synnylle Lähi-idässä, se että maanviljely on syntynyt riippumattomasti useita kertoja, viittaa siihen että myös yhteisöllisillä syillä on saattanut olla merkitystä.
Rivi 31 ⟶ 30:
Täysin riippuvaisiksi viljelykasveista ja eläimistä tultiin vasta [[pronssikausi|pronssikaudella]]. [[Sumerit]] aloittivat aiempaa järjestelmällisemmän maanviljelyn noin 5500 eaa. Järjestelmällinen maanviljely mahdollisti suuremman väestömäärän kuin metsästys ja keräily, sekä elintarvikkeiden ylijäämän, joka voitiin säilyttää talven varalle, ja jolla voitiin käydä kauppaa. [[Maatalousyhteiskunta|Maatalousyhteiskunnan]] kyky elättää ihmisiä, jotka eivät itse tuottaneet ruokaa, oli edellytys vakinaisten sotajoukkojen synnylle. Niinpä sumerit kykenivät ennennäkemättömään alueiden valloittamiseen luoden historian ensimmäisen imperiumin. Myöhemmin egyptiläiset rakensivat Niilin ympäristön maanviljelyn avulla vielä laajemman valtakunnan.
[[Kolmivuoroviljely]]n keksiminen keskiajalla lisäsi maanviljelyn tehoa huomattavasti. Vuoden [[1492]] jälkeen maanviljely monipuolistui kun Eurooppaan tuotiin muiden mantereiden viljelykasveja ja toisin päin. 1800-luvun alkupuolella maanviljelytekniikka oli etenkin kasvien jalostamisen myötä parantunut niin, että sama maa-ala kykeni tuottamaan moninkertaisesti keskiaikaiseen verrattuna. 1900-luvun koneellistumisen, etenkin [[traktori]]n keksimisen myötä kylvön, korjuun ja puinnin kaltaiset vaativat työt pystyttiin tekemään ennenkuulumattomalla tehokkuudella. Urbanisoituneessa yhteiskunnassa maanviljely elinkeinona on vähentynyt. Maanviljelyä harjoitetaan kotipuutarhan tai [[siirtolapuutarha]]n muodossa jopa kaupungeissa. Pienessä mittakaavassa jopa kerrostalon parvekkeella voi kasvattaa viljelykasveja.
== Maanviljelyyn sopivia kasveja ==
| |||