Wikipedia

Ero sivun ”Kullervon sotaanlähtö” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
sisäisiä linkkejä
Ulkoasun ja kielen huoltoa, johdannon parantelua.
Rivi 2:
[[Tiedosto:Kullervon-sotaanlähtö-1935.jpg|thumb|Kullervon sotaanlähtö vuoden 1935 postimerkissä.]]
 
'''Kullervon sotaanlähtö''' on [[Akseli Gallen-Kallela]]n [[Kalevala]]-aiheinen maalaus vuodelta [[1901]]. Hän teki aiheesta freskon[[fresko]]n (355cm*687cm355 x 687 cm) yliopistonHelsingin [[Vanha ylioppilastalo|Vanhan ylioppilastalon]] toisen kerroksen musiikkisaliin sekä temperatyön[[tempera]]työn (89cm*128cm89 x 128 cm), joka kuuluu nykyään [[Ateneum (museo)|Ateneumin kokoelmiin]] taidemuseon kokoelmiin.
 
==Maalaus==
Rivi 8:
Maalauksessa Kalevalan tarustoon kuuluva [[Kullervo]] istuu valkean ratsun selässä keskellä talvista maisemaa ja soittaa suurta tuohitorvea. [[Revontulet]] ja tähdet taustanaan hän on lähdössä kosto sotaretkelle setäänsä [[Untamo]]a vastaan. Läähättävä [[susi]] tai [[koira]] seuraa häntä. Maalauksessa Kullervo on pukeutunut vaalean ruskeisiin ns. Saksan saappaisiin, harmaaseen nuttuun ja punaiseen kypärään. Hevosen koristeltu loimi on ylellinen ja Kalevalan mukaisesti hevosella on kultasuitset. Myös Kullervon punavalkoinen miekankotelo kuvastaa varallisuutta.<ref name="JGKS 282-284">Gallen-Kallela-Sirén, J: Minä palaan jalanjäljilleni - Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide. 2002. s. 282-284.</ref>
 
Äänen ja soiton on katsottu kuvaavan äänen voimaa tässä teoksessa ja GallenilleGallénille (vuodesta 1907 ''Gallen-Kallela'') ääni olikin mahtava luonnonvoima, jota hän korostetusti korosti useassakin mytologisessa teoksessaan. <ref name="JGKS 282-284"/>
 
==Maalauksen synnystä==
 
Kullervon sotaanlähdön kuvaideankuvaidea syntyi [[Sääksmäki|Sääksmäellä]] vuonna 1894. Sen innoittajina oli paitsi [[Elias Lönnrot]]in [[Kalevala]]-eepos sekämyös [[Daniel Europaeus|Daniel Europaeuksen]] kokoama ja mm.muun muassa [[Kaarlo Slöör]]in täydentämä Kullervo-tarusto, jotka julkaistiin Elias Lönnrotin luvalla nimellä Kullervo''Kullervon runot'' vuonna 1882. GallenGallén sommitteli vuosina 1894-19001894–1900 useita luonnoksia tuohitorveen puhaltavasta Kullervosta ratsun selässä. Niiden perustana ovat Kalevalan 36. runo (ja sen säkeet 155-162)155–162.<ref name="JGKS 282">Gallen-Kallela-Sirén, J: Minä palaan jalanjäljilleni - Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide. 2002. s. 282.</ref>
 
GalleninGallénin koulutoveri maisteri Otto Donner nuorempi (1871-19321871–1932) tilasi ja rahoitti freskon tarkoituksenaan lahjoittaa se Helsingin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston ylioppilaskunnalle. Hän oli nähnyt aikaisemmin GalleninGallénin luonnoksia aiheesta Gallenintämän ateljeessa.<ref name="JGKS 282"/>
 
Mielikuva teoksen freskomuodosta kiteytyi taiteilijalle vasta vuoden 1898 Italiaan suuntautuneen matkan jälkeen. Hän oli matkallaan nähnyt [[Siena]]n Palazzo Publicossa sijainneet [[Simone Martini]]n freskot, joissa esiintyvästä ratsastajahahmosta Gallen-KallelaGallén oli vaikuttunut. Tällöin Suomen [[jugend]]tyyli, Kalevalan runot ja Italian [[renessanssiRenessanssi#Renessanssin taide|varhaisrenessanssi]] löysivät yhteyden, ja koristeellinen kansallinen tyyli liittyi kansainväliseen kenttään.
 
[[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] [[Kullervo (Sibelius)|Kullervo-sinfoniassa]] sotaanlähtö on osa 4, ''Alla marcia''. Sen motto on "Läksi soitellen sotahan, iloitellen tappelohon", ja musiikissa on vaikutteita karjalaisesta kansanmusiikista.<ref>[http://www.jeansibelius.net/teos.cgi?filename=op7.txt Jeansibelius.net]</ref>
Rivi 24:
 
==Kirjallisuutta==
*Valkonen, Markku; ''Kultakausi'', 10. painos, Helsinki: WSOY, 1989
 
[[Luokka:Suomalainen mytologia]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervon_sotaanlähtö”