Ero sivun ”Ympyräkaivanto” versioiden välillä

223 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
p
fix
p
p (fix)
{{Korjattavat 2012}}
 
[[Kuva:Rekonstruierte Kreisgrabenanlage2.jpg|thumb|right|200px|Heldenbergin ympyräkaivannon ja paaluaitauksen [[Ennallistaminen|ennallistus]] Itävallassa]]
 
'''Ympyräkaivannot''' ("Rondelit") olivat esihistoriallisia suunnilleen ympyrän muotoisia kaivantoja, jotka johtivat aidatuille puusta rakennetuille temppeliaukeille. Aukioiden läpimitta on 40-200 m<ref name="T_A_2010_8_30">Tähdet ja avaruus 2010, Numero 8, Artikkeli s 30-35 "Ympyräkaivannoista tarkakiltiin aurinkoa kivikaudella" </ref>. Ne muistuttavat [[Stonehenge]]ä ja muita kivikehiä, joita rakennettiin [[megaliitti]]aikana. Ne olivat ehkä temppeleitä ja kokoontumispaikkoja. Ensimmäiset ympyräkaivannot tehtiin Keski-Euroopassa 4800-4600 eaa Saksassa, Itävallassa, Tšekissä ja Slovakiassa. Näistä tunnetuin on 75 m halkaisijaltaan olevan Goseckin ympyrä itäisessä Saksassa.
Ympyräkaivantokulttuurin uskotaan saaneen alkunsa Tonavan keskijuoksulta.{{lähde}} Ympyränmuotoiset kaivannot liittyivät nauhakeraamisen kulttuurin seuraajakulttuureihin joita olivat muun muassa maalattua keramiikkaa tuottanut varhainen [[Lengyelin kulttuuri]]. Myöhemmin idässä tehtiin hieman vapaammin muotoiltuja "rondeloideja". Myöhemmin niitä tehtiin alkaen 3800 eaa [[Englanti|Englannissa]].
Ympyräkaivantokulttuurin uskotaan saaneen alkunsa Tonavan keskijuoksulta.
Ympyränmuotoiset kaivannot liittyivät nauhakeraamisen kulttuurin
seuraajakulttuureihin joita olivat muun muassa maalattua keramiikkaa tuottanut varhainen [[Lengyelin kulttuuri]].
Myöhemmin idässä tehtiin hieman vapaammin muotoiltuja "rondeloideja".
Myöhemmin niitä tehtiin alkaen 3800 eaa [[Englanti|Englannissa]].
 
== Itäiset ympyräkaivannot ==
Varsinainen ympyräkaivantoalue n. 4800–4600 eaa. ulottui [[Saksa]]sta [[Slovakia]]an, [[Tšekki]]in, [[Itävalta]]an, Sloveniaan ja [[Kroatia]]an. Kaivantoja on löydetty ilmakuvista Euroopasta noin 150, mutta vain kahtakymmentä on tutkittu kaivauksin. Joidenkin ympyräkaivantojen ulkopuolella on taloja, ja joissain tapauksissa sisäpuolella.
 
Tyypillisessä ympyräkaivannossa oli vallihautoja tai useampia. Vallihautojen yli pääsi kolmesta- neljästä maalsillasta keskialueelle, jossa oli ympyrämäistä 1-2 puupaalutusta<ref name="T_A_2010_8_34_35" />Tähdet. jaItäisessä avaruusitävallassa 2010,tehtiin Numerokeskineoliittisia 8, Artikkeli sympyräkaivantoja 304850-354500 eaa.<ref name="T_A_2010_8_34"Ympyräkaivannoista tarkakiltiin/>. aurinkoaYmpyräkaivantojen kivikaudella",(saksaksi s''Kreisgrabenanlagen'') 34rakentajien suskotaan 35</ref>muuttaneen alueelle [[Unkari]]sta ja [[Serbia]]sta joskus 6000–5000 eaa. alkaen.
 
 
Itäisessä itävallassa tehtiin keskineoliittisia ympyräkaivantoja 4850-4500 eaa.<ref name="T_A_2010_8_34">Tähdet ja avaruus 2010, Numero 8, Artikkeli s 30-35 "Ympyräkaivannoista tarkakiltiin aurinkoa kivikaudella", s 34 </ref>.
 
Ympyräkaivantojen (saksaksi ''Kreisgrabenanlagen'') rakentajien uskotaan muuttaneen alueelle [[Unkari]]sta ja [[Serbia]]sta joskus 6000–5000 eaa. alkaen.
<!--
The eighty or so enclosures now identified in Southern Britain form the final part of a tripartite sequence of enclosure development that spread across Europe, starting with the enclosures that began at the end of the LBK, around 5000BC (Whittle 1988, 5). The second phase saw enclosures become increasingly formalised and common in the Lengyel and Stichbandkeramik cultures of Central Europe, whilst being less common to the west (Hodder 1990, 111; Andersen 1997, 180).
-->
 
Noin 5000 eaa varsinainen [[nauhakeraaminen kulttuuri]] romahti (luultavasti sotaisesti ainakin joillain paikoilla, ja alettiin rakentaa ympyräkaivantoja , ja toisessa vaiheessa liittyen ja [[Stichbandkeramik]]-kulttuuriin ja Tšekin varhaiseen [[Lengyelin kulttuuri]]in [[Määri]]n [[kellopikarikulttuuri]]in liittyi pienehköjä ympyräkaivantoja hautojen ympärillä. Ympyräkaivantoja on löydetty varsinkin Lengyelin kulttuurin ja Itä-Saksassa oleen viivaornamenttikeramiikka-kulttuurin alueilta<ref>T A 2020, numero 8, s 32</ref> ja Oberlauterbachin ryhmän alueelta.
 
Ympyräkaivantoja on löydetty varsinkin Lengyelin kulttuurin ja Itä-Saksassa oleen viivaornamenttikeramiikka-kulttuurin alueilta<ref>T A 2020, numero 8, s 32</ref> ja Oberlauterbachin ryhmän alueelta.
<!--
http://www.muzeum.breclav.org/files/pdf/panels.pdf
Nämä ympyräkaivannot liittyivät nauhakeraamiseen kulttuuriin. Niitä tehneet ihmiset tekivät työkaluja luusta ja puusta ja osasivat valmistaa saviastioita. He asuivat suurissa pitkissä taloissa, joissa asui monia perheitä. Elanto hankittiin maanviljelyllä ja karjanhoidolla, johon kuului nautoja, vuohia, sikoja ja lampaita. Ympyräkaivantoja luultavasti pidettiin jonkinlaisina temppeleinä ja uhripaikkoina.
 
Kaivantojen läpimitta oli tyypillisesti 20–130 metriä. [[Leipzig]]istä on löydetty suuri ympyräkaivanto, samoin sen lähistöltä [[Aythra]]sta. Esimerkki monista samankeskisistä kaivannoista [[Goseckin ympyrä]] [[Saksi-Anhalt]]issa Berliinin lähellä noin vuodelta 4900 eaa. Siinä on 3 samankeskistä ympyrää ja 3 ulostulotietä, jotka vievät lounaaseen, kaakkoon ja pohjoiseen. Teiden asettelun väitetään liittyvän Auringon vuosikiertoon. Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta. Keskustassa oleva<!-- tarkista missä kumpu on--> kumpu liittyy monumenttiin. Goseckin ympyrän tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri. Maatalous saapui alueelle jo 500 vuotta ennen ympyrän rakentamista. Samantyyppisiä monumentteja rakennettiin uudestaan pronssikaudella noin 1500 eaa.
 
Goseckin ympyrän tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri. Maatalous saapui alueelle jo 500 vuotta ennen ympyrän rakentamista. Samantyyppisiä monumentteja rakennettiin uudestaan pronssikaudella noin 1500 eaa.
 
<!--
<!--Circular ditches,Causewayed enclosure -->
== Lähteet ==
{{viitteet}}
<references />
 
==Aiheesta muualla==
54 665

muokkausta