Ero sivun ”Fránchthin luola” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MastiBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti lisäsi: pl:Franchthi
Velma (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Rivi 2:
[[Kuva:Franchthi Cave.jpg|thumb|right|300px|Näkymä kukkulaan, jossa Franchthin luola on.]]
 
'''Franchthin luola''' (myös ''Frankhthin luola'', Kreikaksi: Σπήλαιον Φράγχθη) on [[Kreikka|Kreikassa]] [[peloponesos|Peloponnesoksella]] [[Argolis]]in niemimaalla sijaitseva luola, josta on tehty [[kivikausi|varhaiskivikautisia¨]] metsästykseen, [[keräilykulttuuri|keräilyyn]], kalastukseen ja maanviljelyyn liittyviä löytöjä. Luolassa asuttiin ajoitusten mukaan noin 20000-3000 eaa<ref name="Franchthi_ Cave_UK">[http://www.mnsu.edu/emuseum/archaeology/sites/europe/franchthicave.html Franchthi Cave ]</ref>. Tällöin luola on yksi muutamasta tunnetusta ihmisen hyvin pitkään asumasta paikasta.
 
== Historia ==
 
Argoliksen niemimaalla sijaitsevassa [[Frankhtin luola]]ssaluolassa on tehty tutkimuksia, joiden avulla voidaan yrittää rakentaa kuvaa
varhaisesta kivikautisesta elämästä Balkanilla. Tehtyjen ajoitusten mukaan Franchthin luola asutettiin [[myöhäispaleoliittinen|myöhäispaleoliittisella]] kaudella viimeistään 20000 eaa ja hylättiin keskineoliittisella kaudella 3000 eaa. Luolan varhaisimmat asukkaat lienevät olleen tyypillisiä myöhäispaleoliittisia [[metsästäjä-keräilijä|metsästäjä-keräilijöitä]].
varhaisesta kivikautisesta elämästä Balkanilla.
 
Tehtyjen ajoitusten mukaan Franchthin luola asutettiin [[myöhäispaleoliittinen|myöhäispaleoliittisella]] kaudella viimeistään 20000 eaa ja hylättiin keskineoliittisella kaudella 3000 eaa.
 
Luolan varhaisimmat asukkaat lienevät olleen tyypillisiä myöhäispaleoliittisia [[metsästäjä-keräilijä|metsästäjä-keräilijöitä]].
 
Luolan varhaisin kerrostuma osuu [[Viime jääkauden loppuvaihe|jääkauden loppuvaiheeseen]] aikaan noin 23000-11000 eaa. Elämä oli samanlaista kuin muuallakin, keräiltiin villejä kasveja, metsästettiin, kalastettiin jne ja luultavasti liikuttiin vuodenaikojen mukana<ref name="Camp_Fisher_2004_26">''Antiikin Kreikan maailma'', John Camp Elizabeth Fisher, Otava 2004, ISBN 951-1-19249-3, Alkuteos ''Exploring The World of the ancient Greeks'', Thames and Hudson Ltd London 2002, s. 26</ref>. Tuolloin keräiltiin villiä viljaa, palkokasveja ja pähkinöitä<ref>Camp&Fisher 2004, s 27</ref> sekä metsästettiin. Työkalut olivat mm luusta, kvarstista ja piikivestä. Ilmasto lämpeni
11000-9000 eaa jolloin maisemaan ilmestyi puita. Metsästäjät metsästivät paleoliittisella kaudella mm biisoneja ja villejä saksanhirviä.
 
Noin 11000 eaa ilmestyivät luolan asukkaiden ruokavalioon mm [[pistaasipähkinä|pistaasipähkinät]], [[manteli]] ja [[Linssi (kasvi)|linssit]], 10500 eaa villiohra ja villivehnä. Näihin aikoihin maanviljely kehittyi Lähi-idässä. 7300 eaa [[herne]] ja villipäärynä. Nämä saattavat viitata varhaisin yhteyksiin muualle, ehkä Vähään-Assiaan ja ehkä jopa pohjimmiltaan [[Lähi-itä]]än tai sitten näiden syötävien kasvien ilmestymiseen kasvillisuus- ja ilmastonmuutosten tuomina. Kaksi edellä mainituista kasveista kasvaa [[Vähä-Aasia]]ssa. Noin 8300 eaa alkanut Pienriistaan ja keräilyyn nojaava mesoliittikausi toi luultavasti keräiltävän ravinnon monipuolistumisen<ref>Camp&Fisher 2004, s 27</ref>.
 
7300 eaa [[herne]] ja villipäärynä. Nämä saattavat viitata varhaisin yhteyksiin muualle, ehkä Vähään-Assiaan ja ehkä jopa pohjimmiltaan [[Lähi-itä]]än tai sitten näiden syötävien kasvien ilmestymiseen kasvillisuus- ja ilmastonmuutosten tuomina. Kaksi edellä mainituista kasveista kasvaa [[Vähä-Aasia]]ssa. Noin 8300 eaa alkanut Pienriistaan ja keräilyyn nojaava mesoliittikausi toi luultavasti keräiltävän ravinnon monipuolistumisen<ref>Camp&Fisher 2004, s 27</ref>.
 
Noin 7250 myöhäismesoliitin alussa<ref>Camp&Fisher 2004, s 27</ref> tai 6500 eaa ilmestyi 80 km päästä [[Melos|Melokselta]] tuotu [[obsidiaani]] tänne. Obsidiaanista saa työstettyä hyviä kivityökaluja ja -aseita. Mainittakoon, että [[Neoliittinen Lähi-itä|samoihin aikoihin Lähi-Idässä]] ja Vähä-Aasiassa käytiin laajaa [[Lähi-idän varhainen obsidiaanikauppa|obsidiaanikauppaa]]. Villiohra ja villivehnä yleistyivät vuoden 7000 eaa jälkeen.
Rivi 35 ⟶ 29:
::Myöhäisneoliittinen: 4500 - 4000
::Neoliittisen kauden loppuvaihe: 4000 - 3000 <ref name="Franchthi_ Cave_UK"/>
 
 
 
 
== Viitteet ==
 
{{Viitteet}}
 
Rivi 47 ⟶ 37:
[[Luokka:Kivikauden kulttuurit]]
[[Luokka:Neoliittinen Balkan]]
[[Luokka:Neoliittinen Eurooppa]]
[[Luokka:Kreikan maantiede]]
[[Luokka:Luolat]]