Ero sivun ”Sääminginsalo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tämän ehkä voi palauttaa |
SM (keskustelu | muokkaukset) täsmennys johdantoon + ei ole turhaa polemiikkia vaan hyvä havainnollistava esimerkki |
||
Rivi 11:
}}
'''Sääminginsalo''' (myös ''Kerimäen saari'') [[Saimaa]]n vesistössä on Suomen suurin [[saari]], jos vedenpinnan edellytetään olevan samalla tasolla joka puolella saarta ja jos
Sääminginsalon pinta-ala on 1 069 km², ja sitä ympäröivät joka puolella noin 76 metrin korkeudella merenpinnasta olevat järvet [[Haukivesi]], [[Pihlajavesi]], [[Puruvesi]], [[Paasivesi]] ja [[Enonvesi]]. Sen alueella ovat [[Savonlinna]]n kaupungin itäosat sekä [[Enonkoski|Enonkosken]] ja [[Kerimäki|Kerimäen]] keskustaajamat.<ref name="Kejonen">{{Kirjaviite | Tekijä =Kejonen, Aimo | Nimeke =Kansanuskomuksia ja geologiaa | Kappale = | Sivu =229 | Selite =Teoksessa: Koivisto, Marjatta (toim.): Jääkaudet |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004 | Tunniste = ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Rivi 17:
Järvien lisäksi Sääminginsaloa erottavat mantereesta kaivetut [[Haponlahden kanava]] ja kolmiosainen [[Raikuun kanava]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/raikuuf.html| Nimeke =Raikuun kanava | Tekijä =Hurskainen, Tarmo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Suomen kanavat | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =10.3.2009 | Kieli = }}</ref>
Suomen suurimpana saarena on vanhastaan pidetty [[Soisalo]]a Pohjois-Savossa (1 635 km²). Nykykäsityksen mukaan Soisalo on saari vain siinä mielessä, että [[Kallavesi|Kallavedestä]] lähtevät [[Bifurkaatio (hydrologia)|bifurkaatioreitit]] ympäröivät sitä. Vedenpinnat Soisalon eri puolilla ovat eri korkeudella (korkeusero noin 6 m), ja järviä erottavat toisistaan selvät virrat ja kosket, kuten [[Kermankoski]] ja Varkaudenkoski.<ref name="Kejonen" />
Kuitenkin myös Sääminginsalon asema saarena voidaan asettaa kyseenalaiseksi, koska se on saari vain Raikuun kanavan ansiosta, jonka paikalla mahdollisesti aiemmin olleesta luonnonkanavasta on erilaisia tietoja. Maanmittari Lars Röösin Raikuun kylän kartassa vuodelta 1644 ei näy kanavaa vaan kannas<ref>{{Karttaviite | Tekijä = Röös, Lars | Nimeke =Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maakirjakartat | Mittakaava = | Lehti =Kerimäki, Raikuu, c1:147 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Ajankohta =1644 | Selite = | Tunniste = | www =http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805163835 | www-teksti =Kartan verkkoversio Jyväskylän Yliopiston julkaisuarkistossa | Tiedostomuoto =jpg | Viitattu = 3.8.2010 | Kieli = }}</ref>. <!---Näin Sääminginsalo saarena rinnastuisi esimerkiksi [[Jyllanti]]in ja [[Peloponnesos|Peloponnesokseen]], jotka myös ovat kanavan mantereesta erottamia.--- Tästäkin polemiikkia pois, mutta jätetään tageihin, ettei jää kenellekään epäselväksi---> Geologi Aimo Kejosen mukaan paikalla taas on tiettävästi ollut veneellä kuljettava vesitie<ref name="yle">[http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/suomen_suurimmasta_saaresta_kiistaa_1877921.html Suomen suurimmasta saaresta kiistaa YLE 8/2010]</ref>. Asiasta on käyty keskustelua [[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] ja [[Suomen ympäristökeskus|Suomen ympäristökeskuksen]] välillä, ja sen lopputuloksena vuonna 2001 Sääminginsalo tunnustettiin saareksi.<ref>[http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta-09-01-maantiede.html Tilastokeskus]</ref><ref>[http://stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/tietoaika6-01.pdf Tietoaika 6/2001, s. 9. Tilastokeskus.]</ref>
| |||