Ero sivun ”Irtolaisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteistystä |
p nyt on viitteitä |
||
Rivi 1:
[[Kuva:ThreeHobosChicago1929.jpg|thumb|250px|Irtolaisia [[Chicago]]ssa vuonna 1929.]]
'''Irtolaisuus''' tarkoittaa sosiaalista tilannetta, jossa henkilöiltä (irtolaisilta) puuttuu kiinteä asuinpaikka<ref>Ståhlberg, s. 122</ref> ja mahdollisuus säännölliseen [[toimeentulo]]on.<ref>Ståhlberg, s. 124</ref> Irtolaisuuden kriteerinä on voitu pitää myös ns. [[Laillinen suojelu|laillisen suojelun]] puuttumista eli sitä, ettei maata tai itsenäistä elinkeinoa vailla olevalla henkilöllä ollut myöskään työnantajaa, joka vastasi hänestä yhteiskunnalle.<ref>Ståhlberg, s. 118-119</ref>
Rivi 9 ⟶ 8:
==Irtolaisuus Suomessa==
Irtolainen oli Suomessa vuoden 1883 irtolaisasetuksen mukaan ”se, joka ilman elatusta omista varoistaan tahi toisen huolenpidon kautta työttömänä kuljeksii harjoittaen siveetöntä ja säädytöntä elämää”.<ref name=Stberg>{{Kirjaviite | Tekijä = K. J. Ståhlberg | Nimeke = Irtolaisuus ja kerjuu | Vuosi = 1910 | Selite = Teoksessa ''Yhteiskunnallinen käsikirja'', s. 65–71 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kansanvalistusseura }}</ref><ref>Ståhlberg, s. 116</ref> Irtolaisuuden vältti, kun meni syksyisin pestuumarkkinoille ja pestautui maataloon töihin vuodeksi. Pestaaja sitoutui tarjoamaan ruuan ja asunnon.
Vuonna 1905 Suomessa irtolaisuudesta ja kuljeskelemisesta vangittiin yhteensä 2 120 henkilöä, joista 167 tuomittiin yleiseen työhön ja 1 858 laskettiin vapaaksi.<ref name=Stberg />
| |||