Ero sivun ”Irtolaisuus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
määritelmä 1910-luvulta
lisäys + viite tarkemmin
Rivi 7:
Irtolaisuutta on pidetty yhteiskunnallisena ongelmana mm. siksi, että siihen katsottiin liittyvän [[köyhyys|köyhyyttä]] ja rikollisuutta ja myös siksi, että se merkitsi tietyn väestöryhmän olemista ainakin osittain yhteiskunnallisen vallankäytön ulkopuolella.
 
==Irtolaisuus Suomessa==
Irtolainen oli Suomessa 1900-luvun alussa voimassa olleen lain mukaan se, joka ilman elatusta omista varoistaan tahi toisen huolenpidon kautta työttömänä kuljeksii harjoittaen siveetöntä ja säädytöntä elämää.<ref>''Yhteiskunnallinen käsikirja'', s. 65. Helsinki: Kansanvalistusseura, 1910.</ref> Irtolaisuuden vältti, kun meni syksyisin pestuumarkkinoille ja pestautui maataloon töihin vuodeksi. Pestaaja sitoutui tarjoamaan ruuan ja asunnon.
 
Irtolainen oli Suomessa 1900-luvun alussa voimassa olleen lain mukaan se”se, joka ilman elatusta omista varoistaan tahi toisen huolenpidon kautta työttömänä kuljeksii harjoittaen siveetöntä ja säädytöntä elämääelämää”.<ref name=Stberg>{{Kirjaviite | Tekijä = K. J. Ståhlberg | Nimeke = Irtolaisuus ja kerjuu | Vuosi = 1910 | Selite = Teoksessa ''Yhteiskunnallinen käsikirja'', s. 65.65–71 | Julkaisupaikka = Helsinki: | Julkaisija = Kansanvalistusseura, 1910.}}</ref> Irtolaisuuden vältti, kun meni syksyisin pestuumarkkinoille ja pestautui maataloon töihin vuodeksi. Pestaaja sitoutui tarjoamaan ruuan ja asunnon.
 
Vuonna 1905 Suomessa irtolaisuudesta ja kuljeskelemisesta vangittiin yhteensä 2&nbsp;120 henkilöä, joista 167 tuomittiin yleiseen työhön ja 1&nbsp;858 laskettiin vapaaksi.<ref name=Stberg />
 
== Katso myös ==