Ero sivun ”Estetismi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) |
PtG (keskustelu | muokkaukset) aloitus ja viite tarkemmaksi |
||
Rivi 5:
'''Estetismi''' tai '''esteettinen liike''' oli 1800-luvun suuntaus taiteissa, joka keskittyi siihen, että [[taide]] on olemassa pelkästään sen [[Kauneus|kauneuden]] takia, ja että sen ei tarvitse palvella [[Politiikka|poliittista]], [[Didaktiikka|didaktista]] tai muuta tarkoitusta.<ref name="EBR">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/7474/Aestheticism | Nimeke = Aestheticism | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.8.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Liike alkoi reaktiona vallitseviin [[Utilitarismi|utilitaristisiin]] yhteiskuntafilosofioihin ja siihen, minkä katsottiin olevan [[Industrialismi|industrialismin]] ajan rumuutta ja moukkamaisuutta. Sen filosofiset perustat loi 1700-luvulla [[Immanuel Kant]],
Ajallisesti estetismin synty 1860-luvulla sijoittuu Englannissa [[Prerafaeliitit|prerafaeliittien]] (perustettu 1848) ja [[Arts and Crafts]] -liikkeen (kukoisti 1880-1910) väliin. Jotkut taiteilijat, esimerkiksi [[William Morris]] (1834-1896) oli mukana kaikissa kolmessa.
==Taiteen kapinalliset==
Liike alkoi pienimuotoisesti taiteilijoiden ja muotoilijoiden radikaalin ryhmän ateljeissa ja taloissa. Heihin kuuluivat muun muassa William Morris ja [[Dante Gabriel Rossetti]]. He olivat vihaisia nuoria uudistajia, jotka tutkivat uusia elämäntapoja ja uhmasivat ajan kauhistuttavia muotoilun normeja, joita vuoden [[Lontoon maailmannäyttely|1851 maailmannäyttely]]ssä oli esillä. Estetismi veti puoleensa [[Arkkitehti|arkkitehteja]] ja [[Käsityöläinen|käsityöläisiä]], [[Runoilija|runoilijoita]], [[Kriitikko|kriitikoita]] ja [[Filosofi|filosofeja]], jotka halusivat luoda puhtaalle kauneudelle omistautuvan liikkeen. Esteettinen liike oli voimakas vastakohta ajan [[materialismi]]lle. Sen taisteluhuuto oli ”[[taide taiteen vuoksi]]”, joka omaksuttiin ranskalaiselta runoilijalta [[Théophile Gautier|Théophile Gautier’lta]].<ref name= fiona>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/artanddesign/2011/mar/26/aestheticism-exhibition-victoria-albert-museum | Nimeke = The Aesthetic Movement | Tekijä = Fiona MacCarthy | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 26.3.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2011 | Kieli ={{en}}}}</ref> Gautier kirjoitti ''Madamoiselle de Maupinin'' esipuheessa (1834): {{Sitaatti|Ei ole muuta kaunista kuin se, mikä ei voi koskaan olla mitenkään käytännöllistä, koska se ilmaisee jotain tarvetta, ja ihmisen tarpeet ovat hyljeksittäviä ja inhottavia, kuten hänen köyhä ja epävakaa luonteensakin.<ref>{{
Vuonna 1873 ilmestyneessä kirjassa ''The Renaissance'' (”Renessanssi”) [[Walter Pater]] visioi elämän puhtaana aistikokemuksena ja [[hedonismi]]n ilmentymänä. Hän syytti [[Viktoriaaninen aikakausi|viktoriaanisen ajan]] Englantia ankarasta teeskentelystä ja tukahduttamisesta. Pater paljasti avoimesti suurten [[renessanssitaiteilija|renessanssitaiteilijoiden]] seksuaalisia seikkailuja ja ylisti avoimesti [[Homoseksuaalisuus|homoseksuaalista]] halua. Hänen näkemyksensä taiteesta kulminoitui ''[[Mona Lisa]]n'' kuvaukseen: {{Sitaatti|Kuten vampyyri, hän on ollut monta kertaa kuolleena, ja on oppinut haudan salaisuudet.<ref name= "JJ" />}} Paterin mielestä elämän tarkoitus on tavoitella aistillista kauneutta ja elää hetkessä. [[Oscar Wilde]] otti liikkeen johtohahmon aseman ja uhmasi näin aikaansa. Wilde tuomittiin homoseksuaalisista ”rikoksista”. Ajatus ”taiteesta taiteen takia” käänsi viktoriaanisen ajan arvot ylösalaisin.<ref name= "JJ">{{Verkkoviite | Osoite =
|