Ero sivun ”Tv1 (höyryveturi)” versioiden välillä

|pituus = 17  808

|pyörästön pituus = 14  360

'''Tv1''' (K3 vuoteen 1942 saakka) oli [[Valtionrautatiet|Valtionrautateiden]] antama sarjamerkintä vuosinavuodesta [[1917]]– alkaen [[19451970-luku|1970-luvulle]] toimitetuillesaakka väliraskaillekäyttämä väliraskas [[höyryveturi|höyryvetureille]]. Vetureita valmistettiin vuosina 1917–[[1945]] kaikkiaan 142 kappaletta.

Väliraskas tavarajunaveturi Tv1 (vuoteen 1942 sarjamerkintä K3) oli Valtionrautateiden (VR) höyryveturisarja, jota valmistettiin vuosina 1917–1945 VR:lle 142 kpl. Useimmat veturit valmisti [[Tampella]], mutta myös toinen [[Tampere|tamperelainen]] veturinvalmistaja [[Lokomo]] sai tehdäkseen 25 veturia, ja 1920-luvulla tilattiin saksalaiselta Hanomagilta ja ruotsalaiselta Nohabilta 10 kpl kummaltakin.

Tv1:llä oli ominaisuuksiensa ja suuren lukumääränsä vuoksi merkittävä rooli raskaassa tavaraliikenteessä [[1920-luku|1920-luvulta]] aina [[1940-luku|1940-luvun]] lopulle. Vielä raskaammat [[Tr1]]- ja [[Tr2]]-veturit syrjäyttivät Tv1-vetureita pääradoilta, mutta koko sarja pysyi tehokkaassa käytössä 1960-luvulle saakka kunnes [[Dv15]]-, [[Dv16]]- ja [[Dv12]]-dieselveturit nopeasti korvasivat ne. Noin 100sata vanhinta veturia hylättiin vuoteen [[1969]] mennessä ja loput vuonna 1977. Niidenkin käyttö oli tosin loppunut useita vuosia aikaisemin. Neljä yksilöä on säilynyt. Niistä numero 933 (Tampella 1938) [[Veturimuseo|Toijalan veturimuseossa]] on varustimiltaan täydellinen ja ulkonäöltään autenttisessa kunnossa.

Tv1:n pyöräjärjestys on 1’D, eli siinä on yksi johtoakseli ja neljä yhteenkytkettyä vetoakselia. Kansainvälisesti tällaisella pyöräjärjestyksellä varustetusta veturista käytetään nimitystä ''Consolidation'', ja amerikkalaisen tavan mukaan pyöräjärjestys merkitään 2-8-0. Lisäksi veturiin kuuluu 3-akselinen tenderi, jossa on 16 m³ vesisäiliö ja polttoainetila 5 tonnille kivihiiliä tai 13 m³ polttopuita. Veturin massa ilman tenderiä on 61,5 tonnia, josta 52,4 tonnia vetopyörillä. Tenderin kanssa kokonaismassa on 97,5 tonnia ja kokonaispituus 17,8 808 mmmetriä.

Tv1:ssä on levykehys, jota voidaan pitää vanhahtavana piirteenä, sillä kaikki myöhemmät VR:n höyryveturisarjat suunniteltiin käyttäen kankikehystä. Koska äärimmäisten vetävien akselien välimatka (pyörästön pituus) on suuri, pyörästön mukautumista kaarteisiin parannettiin kytkemällä johtoakseli ja ensimmäinen vetoakseli ns. Kraussin teliksi. Kattilan työpaine oli 11,8 barbaaria (12  kp/cm²), mutta 1938 ja sen jälkeen rakennetut 35 veturia varustettiin 12,8 barbaarin (13  kp/cm²) kattilalla. Adheesiolla 0,2 (vetopyörien ja kiskon välinen kitkakerroin) Tv1:n vetovoimaksi liikkeelle lähdössä voidaan laskea 103  kN (10,5  Mp).

Kattila voitiin suhteellisen pienin mutoksin varustaa polttamaan joko kivihiiltä tai puuta. Polttoaineen laadulla ei sinänsä ollut vaikutusta höyrykoneen suurimpaan lyhytaikaiseen konetehoon eikä vetovoimaan liikkeellelähdössä. Kivihiiltä poltettaessa kattilan höyryntuotto (kattilateho) oli kuitenkin suurempi. Tämän vuoksi hiiltä polttava veturi pystyi junan nopeuden noustessa (jolloin vetovoima alkaa laskea) pitämään yllä suurempaa vetovoimaa kuin puuta polttava veturi ilman että kattilan paine olisi alkanut laskea. Näin hiiltä polttava Tv1-veturi kehitti vetokoukkuun 845 kWkilowatin (1150 1 150 hv) jatkuvasti ylläpidettävissä olevan tehon 55 km/hkilometrin nopeudellatuntinopeudella ja puuta polttava 625 kWkilowatin (850  hv) tehon nopeudella 45  km/h. Veturin suurin sallitu nopeus oli 60  km/h, joka määräytyi enemmän taloudellisuusnäkökohtien kuin veturin todellisen huippunopeuden mukaan.