Ero sivun ”Lumièren veljekset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: sh:Braća Lumière muokkasi: eu:Lumière
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
'''Lumièren veljekset''', '''Louis Jean''' ([[5. lokakuuta]] [[1864]] [[Besançon]], [[Ranska]] – [[6. kesäkuuta]] [[1948]] [[Bandol]]) ja '''Auguste Marie Louis Nicholas''' ([[19. lokakuuta]] [[1862]] [[Besançon]], [[Ranska]] – [[10. huhtikuuta]] [[1954]] [[Lyon]]), olivat [[cinematografi]]n – liikuteltavan [[elokuvakamera]]n, kehityslaitteen/tulostimen ja elokuvaprojektorin yhdistelmän – keksijöitä ja varhaisimpia [[elokuvaohjaaja|elokuvaohjaajia]] ja elokuvantekijöitä.
 
Veljekset tekivät lukuisia elokuvaan ja valokuvaukseen liittyviä keksintöjä. 13. helmikuuta 1895 patentoidun ''cinematografin'' lisäksi he keksivät muun muassa filmin kulkua helpottavat reiät filminauhan reunoissa. Ensimmäinen cinematografilla kuvattu ja esitetty filminpätkä oli 1922. maaliskuuta 1895 esitetty ''[[La sortie des usines Lumière]]'' (tunnettu yleisemmin englanninkielisellä nimellä "Workers Leaving the Lumière Factory", suomeksi "Työläiset lähtevät tehtaasta").
Lumièren veljekset järjestivät 28. joulukuuta 1895 Pariisin Salon indien du Grand Café:ssa maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen. Historialliseen näytäntöön oli kutsuttu Pariisin kulttuuriväkeä. Liput maksoivat yhden frangin. Mukana oli myös tuleva elokuvaohjaaja Georges Méliès joka elokuvanäytöksen jälkeen yritti ostaa projektorin Lumièren veljeksiltä. Tämän maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen ohjelmistoon kuuluivat elokuvat:
Lumièren veljekset järjestivät 28. joulukuuta 1895 Pariisin Boulevard des Capucines -kahvilassa maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen. 50 sekunnin pituisen dokumentin [[L'Arrivée d'un train en gare de La Ciotat|L'Arrivée d'un train en Gare de la Ciotat]] ("Juna saapuu asemalle") väitetään aiheuttaneen väkijoukossa paniikin heidän luullessaan veturin ajavan valkokankaalta yleisön joukkoon. Lyhytelokuvassa junan nähtiin saapuvan etäältä Ciotatin rautatieasemalle ja lähestyvän yleisöä. Tuohon aikaan elokuvien leikkausta ei tunnettu, ja kamera pysyi paikallaan, joten 50 sekuntia kestävät lyhytelokuvat kuvasivat jokapäiväisiä tapahtumia. Niitä onkin toisinaan pidetty ensimmäisinä dokumenttifilmeinä. ''Juna saapuu asemalle'' ei ollut ainoa tuona päivänä esitetty lyhytelokuva, mutta se esitettiin ehkä ensimmäisenä.
 
# ''[[La Sortie de l'usine Lumière à Lyon]]''
Vuonna 1896 he esittelivät cinematografia [[Bombay]]ssa, [[Lontoo]]ssa ja [[New York]]issa. Veljesten mielestä elokuva oli kuitenkin keksintö ilman tulevaisuutta eivätkä he suostuneet myymään keksintöään [[Georges Méliès]]'lle, joten heidän roolinsa elokuvan historiassa oli verraten lyhyt. Veljekset keskittivät huomionsa värivalokuvaukseen ja vuonna 1903 he patentoivat värivalokuvausmenetelmän "[[Autochrome|Autochrome Lumière]]", joka tuli markkinoille vuonna 1907.
# ''[[La Voltige]]''
# ''[[La Pêche aux poissons rouges]]''
# ''[[Le Débarquement du congrès de photographie à Lyon]]''
# ''[[Les Forgerons]]''
# ''[[L'Arroseur arrosé|Le Jardinier]]''
# ''[[Le Repas de bébé]]''
# ''[[Le Saut à la couverture]]''
# ''[[La Place des Cordeliers à Lyon]]''
# ''[[La Mer (Baignade en mer)|La Mer]]'' (Baignade en mer)
 
Paikalla ei ollut ainuttakaan lehdistön edustajaa mutta muutamassa päivässä sana oli jo kiirinyt niin että paikalle kerrotaan jonottaneen tuhansia ihmisiä.
 
Tammikuussa 1896 Lumièren veljekset järjestivätaiheuttivat 28. joulukuuta 1895 Pariisin Boulevard des Capucines -kahvilassa maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen.sensaation 50 sekunnin pituisenpituisella dokumentindokumentilla [[L'Arrivée d'un train en gare de La Ciotat|L'Arrivée d'un train en Gare de la Ciotat]] ("Juna saapuu asemalle"). Sen väitetään aiheuttaneen väkijoukossa paniikin heidän luullessaan veturin ajavan valkokankaalta yleisön joukkoon. Lyhytelokuvassa junan nähtiin saapuvan etäältä Ciotatin rautatieasemalle ja lähestyvän yleisöä. Tuohon aikaan elokuvien leikkausta ei tunnettu, ja kamera pysyi paikallaan, joten 50 sekuntia kestävät lyhytelokuvat kuvasivat jokapäiväisiä tapahtumia. Niitä onkin toisinaan pidetty ensimmäisinä dokumenttifilmeinä. ''Juna saapuu asemalle'' ei ollut ainoa tuona päivänä esitetty lyhytelokuva, mutta se esitettiin ehkä ensimmäisenä.
 
Vuonna 1896 he esittelivät cinematografia [[Bombay]]ssa, [[Lontoo]]ssa ja [[New York]]issa. Veljesten mielestä elokuva oli kuitenkin keksintö ilmanvailla tulevaisuutta eivätkä he suostuneet myymään keksintöään [[Georges Méliès]]'lle, joten heidän roolinsa elokuvan historiassa oli verraten lyhyt. Veljekset keskittivät huomionsa värivalokuvaukseen ja vuonna 1903 he patentoivat värivalokuvausmenetelmän "[[Autochrome|Autochrome Lumière]]", joka tuli markkinoille vuonna 1907.
 
Lumière-yhtiö oli merkittävä valokuvaustuotteiden valmistaja Euroopassa. Tuotemerkki Lumière katosi markkinoilta yhtiön yhdistyessä [[Ilford]]in kanssa.