Ero sivun ”Tiedonhankintatutkimus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{lupaava artikkeli -ehdotus}}
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Rivi 1:
{{lupaava artikkeli -ehdotus}}
'''Tiedonhankintatutkimus''' (eng. information seeking research) on [[informaatiotutkimus|informaatiotutkimuksen]] osa-alue, joka omalta osaltaan pyrkii kehittämään informaatiotutkimuksen metodologista ja käsitteellistä perustaa <ref>Haasio, A & Savolainen, R: "Tiedonhankintatutkimuksen perusteet", sivu 9. BTJ, 2004</ref>. Tiedonhankintatutkimus tarkastelee yksinkertaisimmillaan ketjua tiedontarve à tiedonhankinta à tiedonkäyttö. Ketjussa tiedontarpeiksi kutsuttavat ilmiöt virittävät tiedonhankinnan prosessin, joka johtaa tiedonkäyttöön <ref>Savolainen, R: "Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtia.Teoksessa: Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola.", sivu 83. BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref>. Tiedonhankintatutkimus onkin keskittynyt tarkastelemaan tiedontarpeisiin, tiedonhankintaan ja tiedonkäyttöön liittyviä kysymyksiä <ref>Haasio, A & Savolainen, R: "Tiedonhankintatutkimuksen perusteet", sivu 9. BTJ, 2004</ref>.
 
 
== 1. Tiedonhankintatutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet ==
Rivi 41 ⟶ 40:
=== Tiedonhankintatutkimus suhteessa muihin informaatiotutkimuksen osa-alueisiin ===
 
Tiedonhankintatutkimus muistuttaa kysymyksen asetteluiltaan ja sisällöltään [[tiedonhaku|tiedonhaun]] tutkimusta. Kumpikin tutkimusalue on kiinnostunut esimerkiksi tiedon relevanssin arvioimisesta. Arkikielessä tiedonhaku- ja hankinta sekoitetaankin usein keskenään.<ref>Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtia.Teoksessa: Ote informaatiosta.Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola", sivu 76, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref>
 
Gary Marchionini on korostanut kuitenkin kahden osa-alueen välisiä eroavaisuuksia. Hänen mukaansa tiedonhaun tutkimus tulisi ymmärtää ennen kaikkea osaksi tiedonhankinnan tutkimusta. Tiedonhankinnan tutkimus keskittyy makrotason ilmiöihin, kun taas tiedonhaun tutkimusta voidaan pitää mikrotason tutkimuksena. Tiedonhaku on Marchioninin mukaan etupäässä tietokoneen avulla toteutettava tiedonhankinnan osa-alue.<ref>Marchionini, G:". Information seeking in electronic environments", sivu 8, Cambridge University Press, 1995</ref>
 
== 2. Tiedonhankintatutkimuksen keskeiset käsitteet ==
Rivi 49 ⟶ 48:
Tiedonhankintatutkimuksessa on havaittavissa tutkijakohtaisia eroja terminologian käytössä. Taustalla on ilmausten ”informaatio” ja ”tieto” väljä, joskus jopa synonyymi käyttö. Viime vuosina tiedonhankintatutkimuksessa yhdyssanat tiedontarve, tiedonhankinta ja tiedonkäyttö ovat yleistyneet. <ref>Savolainen, R:"Tiedontarpeet ja tiedonhankinta. Teoksessa: Tiedon tie. Johdatus informaatiotutkimukseen. Toim. Ilkka Mäkinen", sivu 78, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 1999</ref>
 
'''Tiedontarve''' (information need):
 
Tiedontarve on käsitteellisesti hankalasti määriteltävissä, eikä sen luonteesta ole tieteen piirissä päästy yksimielisyyteen. Tiedontarpeita samoin kuin tiedonhankintaa voidaan tyypitellä kiinnittämällä huomiota sen kohdentuneisuuteen. Ongelmalähtöinen tai praktinen tiedontarve- ja hankinta keskittyy yksittäisen tehtävän suorittamiseen tai tietyn ongelman ratkaisemiseen. Orientoiva tiedontarve- ja hankinta on taas sellaista toimintaa, jossa tietoa hankitaan yleisen mielenkiinnon vuoksi muun muassa seurattaessa uutisia televisiosta tai luettaessa työhön liittyviä julkaisuja ammattitaidon ylläpitämiseksi. <ref>Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtia.Teoksessa: Ote informaatiosta.Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola", sivu 81, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref> Tiedontarpeisiin liittyy myös samoin kuin tiedonhankintaan ja tiedonkäyttöön- kognitiivisia, affektiivisia ja tilannesidonnaisia tekijöitä. <ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet", sivu 27, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004</ref>(Haasio & Savolainen, 2004, 27)
 
Haasion ja Savolaisen mukaa tiedontarpeista on järkevää puhua vain ongelmien ja niiden ratkaisemisen tai toiminnan merkityksellistämisen yhteydessä, ei abstraktissa mielessä.<ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet", sivu 27, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004</ref>
 
'''Tiedonhankinta''' (information seeking):
 
Yleisesti ottaen tiedonhankinnalla voidaan ymmärtää tiedontarpeesta nousevaa toimintaa, jonka tarkoituksena on tunnistaa relevantteja tiedonlähteitä, hakeutua näille lähteille ja valita niistä tietyt tiedontarpeiden tyydyttämiseksi. Tiedonhankinta ei ole itseisarvoinen prosessi, vaan se saa merkityksensä palvellessaan jotakin päämäärätoimintaa, esimerkiksi opiskelua tai ongelmien ratkaisua.<ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet", sivu 28, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004</ref>
 
Käsite ”tiedonhankinta” voidaan tulkita joko laajasti tai suppean instrumentaalisesti. Suppeassa merkityksessä tiedonhankinnalla viitataan eri lähteille ja kanaville hakeutumiseen ja dokumenttien hankkimiseen lähempää tutustumista varten. Laajemman tulkinnan mukaan tiedonhankinta kattaa myös käsin saatujen tiedonlähteiden relevanssin arvioinnin.<ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet", sivu 29, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004</ref>
 
'''Tiedonkäyttö''' (information use):
 
Yksinkertaistettuna tiedonkäytöstä puhutaan silloin, kun yksilö hyödyntää saamaansa informaatiota tiettyä ennalta määriteltyä päämäärää ja tarkoitusta varten <ref>Haasio, A & Savolainen, R:"http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/keskeise", 7.3.2011</ref>. Kognitiiivisen lähestymistavan mukaan tiedonkäyttö voidaan jäsentää yksilön kognitiivisten rakenteiden (käsitysten, mentaalisten mallien jne.) muutosprosessina. Tiedonhankkijan käsitykset saattavat tarkentua ja muuttua, tämän vastaanotettua informaatiota. Kognitiivisten tekijöiden lisäksi myös affektiivisilla ja kontekstisidonnaisilla tekijöillä on vaikutusta tiedonkäyttöön. Affektiiviset tekijät saattavat näkyä mm. siinä, miten hyväksyvästi tai epäilevästi informaatiosisältöihin suhtaudutaan. Tilannesidonnaiset tekijät taas näkyvät mm. siinä, kuinka syvällisesti tiedonkäytössä ehditään paneutua eri lähteiden yksityiskohtiin. <ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet", sivut 31-32, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004</ref>
 
Tiedonkäytön empiirinen tutkiminen ja tarkempi käsitteen määrittely on osoittautunut kuitenkin hankalaksi. Ongelmia on aiheuttanut ainakin se, että informaatiotutkimuksen piirissä tiedonkäyttöä käsitteenä on sovellettu hyvin vaihdellen ja poikkeavasti. Jarkko Kari on pyrkinyt rakentamaan aikaisempiin teoreettisiin viitekehyksiin pohjaten kokonaisvaltaista synteesiä tiedonkäytöstä. Hän luokittelee neljä tiedonkäytön ”arkkityyppiä”: informaation käsittely, informaation soveltaminen, tietämyksen käsittely ja tietämyksen soveltaminen. Nämä neljä ”arkkityyppiä” ovat riippuvaisia toisistaan ja vuorovaikutuksessa keskenään.<ref>Kari, J:"Mitä on tiedonkäyttö. Teoksessa: Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola", sivut 116-154, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref>
 
'''Tiedonlähde''' (information source):
 
Tiedonlähteellä viitataan yksilön tietyssä tilanteessa tarvitseman informaation kantajaan. Tiedonlähde voi joko viitata dokumenttiin johon informaatiosisältö on tallennettuna tai tiedonlähteenä toimivaan henkilöön (lääkäri, ystävä). <ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet", sivut 19-21, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004</ref>
 
'''Tiedonhankintakanava''' (information seeking channel):
 
Organisoitu käytäntö tai mekanismi, jonka avulla tai kautta on mahdollista päästä tiedonlähteille, esimerkiksi kirjasto tai internet. <ref>Haasio, A & Savolainen, R:"http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/keskeise", 7.3.2011</ref>.
 
'''Tiedonvälittäjä''' (intermediaries):
 
Tiedonvälittäjät ovat henkilöitä, jotka osaavat ohjata tiedontarvitsijan oikean tiedonlähteen äärelle. Useimmiten tiedonlähteet toimivat jonkin institutionaalisen kanavan palveluksessa (kirjasto, tietopalvelukeskus). Kirjastonhoitaja ja informaatikko ovat hyviä esimerkkejä tällaisista tiedonvälittäjistä <ref>Haasio, A & Savolainen, R:"http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/keskeise", 7.3.2011</ref>.
Rivi 127 ⟶ 126:
=== T.D Wilsonin ammatillisen tiedon hankinnan malli ===
 
Wilson kehitti vuonna 1981 englantilaisessa sosiaalivirastossa toteutettuun empiiriseen tutkimukseen pohjautuvan ammatillisen tiedon hankinnan mallin. Mallissaan Wilson pyrkii huomioimaan tiedonhankintaan vaikuttavia yksilöllisiä, että yhteisöllisiä tekijöitä. Wilsonin mukaan tiedonhankintaa määrittävät fysiologisten, affektiivisten ja kognitiivisten tarpeiden tietty yhdistelmä. Jokaisen on tyydytettävä näihin kolmeen eri tarvekategoriaan kuuluvat perustarpeensa. Makrotasolla yksilön elämää taas määrittävät fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä lähtöisin olevat arvot, normit ja rooliodotukset.<ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet", sivut 70-72, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004</ref>
 
=== Brenda Dervin ja Sense-Making –teoria ===
 
Yhdysvaltalainen viestinnäntutkija Brenda Derving on tutkinut tapoja, jolla ihmiset merkityksellistävät toimintaansa ja valintojaan arkipäivän vaihtelevissa tilanteissa. Ilmaisulla sense-making hän viittaa toiminnan merkityksellistämiseen. [[Sense-Making -teoria|Sense-Making -teoria]] rakentuu kolmesta viestinnällisestä metaforasta: <ref>Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtia.Teoksessa: Ote informaatiosta.Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola", sivut 104-105, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref>
 
#Tilanne (situation)
#Kohdattu kuilu (gap-faced)
Rivi 155 ⟶ 154:
 
== Lähteet ==
* {{Verkkoviite | Osoite =http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/ | Nimeke =Tiedonhankintatutkimus osana informaatiotutkimusta | Tekijä =Haasio, Ari & Savolainen, Reijo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 7.3.2011| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Haasio, Ari & Savolainen, Reijo | Nimeke=Tiedonhankintatutkimuksen perusteet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ Kirjastopalvelu | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-692-577-4}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Kari, Jarkko | Otsikko = Mitä on tiedonkäyttö | Julkaisu = : Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola| Sivut = 116-154 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = BTJ Kirjastopalvelu Oy| Vuosi=2010 | Tunniste =ISBN 978-951-692-773-5 | Viitattu = }}
Julkaisu = : Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola| Sivut = 116-154 |
Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = BTJ Kirjastopalvelu Oy| Vuosi=2010 | Tunniste =ISBN 978-951-692-773-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = | Lopetusmerkki = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Marchionini, Gary | Nimeke=. Information seeking in electronic environments | Julkaisupaikka=Cambridge | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 0-521-44372-5}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Savolainen, Reijo | Otsikko = Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtia | Julkaisu = : Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola| Sivut = 75-115 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = BTJ Kirjastopalvelu Oy| Vuosi=2010 | Tunniste =ISBN 978-951-692-773-5 | Viitattu = }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Savolainen, Reijo | Otsikko = Tiedontarpeet ja tiedonhankinta | Julkaisu = Tiedon tie. Johdatus informaatiotutkimukseen. Toim. Ilkka Mäkinen| Sivut = 73-109 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = BTJ Kirjastopalvelu Oy| Vuosi=1999 | Tunniste =ISBN 951-692-448-4 | Viitattu = }}
Julkaisu = : Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola| Sivut = 75-115 |
* {{Verkkoviite | Osoite =http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7603-7.pdf/ | Nimeke =Kaupunkisuunnittelijoiden työtehtävät, tiedontarpeet ja tiedonhankinta | Tekijä =Serola, Sami | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 7.3.2011| Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Tampereen yliopisto| Viitattu = | Kieli = }}
Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = BTJ Kirjastopalvelu Oy| Vuosi=2010 | Tunniste =ISBN 978-951-692-773-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = | Lopetusmerkki = }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Savolainen, Reijo | Otsikko = Tiedontarpeet ja tiedonhankinta |
Julkaisu = : Tiedon tie. Johdatus informaatiotutkimukseen. Toim. Ilkka Mäkinen| Sivut = 73-109 |
Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = BTJ Kirjastopalvelu Oy| Vuosi=1999 | Tunniste =ISBN 951-692-448-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = | Lopetusmerkki = }}
* {{Verkkoviite | Osoite =http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7603-7.pdf/ | Nimeke =Kaupunkisuunnittelijoiden työtehtävät, tiedontarpeet ja tiedonhankinta | Tekijä =Serola, Sami | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 7.3.2011| Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Tampereen yliopisto| Viitattu = | Kieli = }}
 
=== Viitteet ===
Rivi 176 ⟶ 166:
 
==Aiheesta muualla==
 
* [http://www.uta.fi/laitokset/infim/tutkimuskeskus/tutkimusryhmat/rime.html/ RIME (Research Group on Information and Media Practices)]
* [http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/etusivu/ Internetix - Tiedonhankintatutkimus]
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
[[Luokka:Informaatiotutkimus]]