Ero sivun ”Kiivit” versioiden välillä

Vuonna 2010 pelättiin silloin vallinneen kuivuuden ja siitä seuraavan nälän voivat tappaa sukupuuttoon muutenkin uhanalaiset linnut. Auringon kivikovaksi polttama maa esti tuolloin kiivejä kaivamasta matoja, hyönteisiä ja toukkia, jotka ovat lintujen pääravintoa. Kiivi liikkuu yleensä öisin, mutta nälkä pakotti sen tuolloin liikkumaan myös päiväsaikaan, jolloin kiivit joutuivat alttiiksi myös paahtavalle kuumuudelle. Ruskokiivejä on jäljellä 25&nbsp;000.<ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=24638:kiivit-ahdingossa-kuivuuden-takia&catid=35:ulkomaat&Itemid=6 | Nimeke = | Ajankohta = | Julkaisija = www.verkkouutiset.fi | Viitattu = 5. helmikuuta 2010 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Muuten kiivejä ovat uhanneet muun muassa ihmisen Uuteen-Seelantiin tuomat vieraslajit, kuten [[kärppä]]. Tätä ennen ne ovat ehtineet sopeutua muun muassa [[jääkausi|jääkauden]] tuomaan kylmyyteen jasekä muinaisiinsuurikokoisia petolintuihinlentokyvyttömiä [[moa]]-lintuja saalistaneisiin [[haastinkotka|haastinkotkiin]], joiden saalistus teki niistäuseimmista Uuden-Seelannin linnuista aikoinaan yöeläimiä; petolinnuthaastinkotkat kuitenkin hävisivät kun saarille saapunut ihminen tappoi niiden pääravintona olleet suurikokoiset [[moa]]tmoat sukupuuttoon.<ref>TV 2, Avara luonto 18.2.2012.</ref>