Ero sivun ”Evakuointi” versioiden välillä

 

Luovutettujen alueiden evakot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleenasutetuista evakoista käytetään nimitystä [[siirtoväki]]. Osa maataloudesta elantonsa saavasta luovutettujen alueiden väestöstä määrättiin asettumaan asumaan [[asutustila|asuin- tai viljelyskäyttöön tarkoitetuille pientiloille]], osa kaupunkeihin. Maapohja oli yleensä valtion omistamaa, tai se pakkolunastettiin yksityistiloita, erityisesti rappiotiloilta. Uudet kotitilansa siirtoväki sai omistukseensa korvauksena rajan taakse jätetystä omaisuudesta.<ref>YLE [http://www.yle.fi/teema/karjala/mediagalleria.php Maanhankintalaki ja asutustilat], viitattu 9.7.2007</ref> Varsinainen evakuointi koski vain maataloudesta elantonsa saavaa siirtoväkeä, muu siirtoväki sai asettua Suomen jäljelle jääneillä alueilla vapaasti minne halusi, tosin sillekin myönnettiin joitakin etuuksia muun muassa asunnon hankkimiseen.

 

Suomen ja Neuvostoliiton aselevon astuttua voimaan, [[Lapin sota |Lapin sodan]] alkuvaiheessa evakuoitiin saksalaisjoukkojen miehittämältä alueelta [[Lapin lääni]]stä ja [[Oulun lääni]]n pohjoisosista lähes koko väestö, 56&nbsp;500 henkeä [[Ruotsi]]in ja 111&nbsp;500 henkeä Pohjanmaalle. Evakot palasivat asuinseuduilleen, mutta saksalaisten [[poltetun maan taktiikka]] oli tuhonnut suuren osan Lapin rakennuskantaa ja aiheutti mittavat jälleenrakennustyöt.