Ero sivun ”Kubaninturi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähteet: + am-linkki
fixiä ja lisäyksiä, kuvan lisäys ja toisen vaihto, artikkeli siirretään eri lähteissä käytettävälle suomenkieliselle nimelle
Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
| nimi =Kaukaasianvuohi Kubaninturi
| status = {{Erittäin uhanalainen}}
| iucn = 3794
| kuva = ZooWest 033Caucasian editedTur.jpg
| kuvateksti = Kubaninturi [[Toronto]]n eläintarhassa
| domeenileveys = 260
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
Rivi 17:
| kaksiosainen = Capra caucasica
| kaksiosainen_auktori = [[Johann Anton Güldenstädt|Güldenstädt]] & [[Peter Simon Pallas|Pallas]], 1783
| jako = Alalajit <ref name="MSW3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=14200768 | Nimeke = ''Capra caucasica'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 14.2.2012| Kieli = {{en}}}}</ref>
| jaot =
*''C. c. caucasica'' (kubaninturi)
*''C. c. cylindricornis'' (kaukasianvuorikauris)
*''C. c. severtzovi''
| levinneisyyskartta =
| levinneisyys_teksti =
| wikispecies = Capra caucasica
| commonscommonscat = Capra caucasica
| commonscat =
}}
'''KaukaasianvuohiKubaninturi''' (''Capra caucasica'') on [[Erittäin uhanalainen nisäkäslaji|erittäin uhanalainen]] [[vuohieläimet|vuohieläin]], jota tavataan vain [[Kaukasus|Kaukasuksen]] länsiosassa: [[Georgia]]ssa ja [[Venäjä]]llä.<ref Lajinname="IUCN"/><ref levinnäisyysaluename="Tammi">{{Kirjaviite on| vainTekijä noin= 250Nurminen, kmMatti pitkä(toim.)| jaNimeke leveimmillään= 70Maailman kmeläimet: leveä.Nisäkkäät Se2 elää| vuorenVuosi rinteillä= 8001987 ja|Sivu 4000=149|Selite metrin= välillä.(Englanninkielinen Talvellaalkuteos ne''The keskittyvätEncyclopedia aurinkoisolleof rinteilleMammals 2'', jasarjassa osaWorld pysytteleeof puurajananimals) alapuolella.| KesäksiJulkaisupaikka ne= levittäytyvätHelsinki laajemmalle| alueelle.<refJulkaisija name="IUCN" Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6}}</ref> VuoristonSen itäosassanimi eläviäjuontuu kaukasianvuorikauriitaPohjois-Kaukasiassa (''Caprasijaitsevasta caucasica[[Kuban cylindricornis''(joki)|Kuban-joesta]] pidetäänsekä joskus[[venäjän omanakieli|venäjän lajinaankielen]] sanasta ''Capra cylindricornistur'', joskusjoka merkitsee saman'kaukasialaista lajin erillisenä populaationavuohta'.<ref name="IUCN2UU">[http://www.iucnredlistultimateungulate.orgcom/appsArtiodactyla/redlist/details/3795/0Capra_caucasica.html Ultimate Capra cylindricornisUngulate] IUCNLuettu 14.2.2012 {{en}}</ref>
 
Kubaninturin levinneisyysalue on vain noin 250 km pitkä ja leveimmillään 70 km leveä. Kubaninturit elävät vuorten rinteillä 800 ja 4 000 metrin välillä. Talvella ne keskittyvät aurinkoisille rinteille, ja osa yksilöistä pysyttelee puurajan alapuolella. Kesäksi ne levittäytyvät laajemmalle alueelle.<ref name="IUCN"/> Kaukasusvuoriston itäosassa eläviä [[kaukasianvuorikauris|kaukasianvuorikauriita]] (''Capra caucasica cylindricornis'') pidetään joskus omana lajinaan ''Capra cylindricornis'', joskus saman lajin erillisenä populaationa.<ref name="Tammi"/><ref name="IUCN2">{{IUCN|3795|''Capra cylindricornis''|14.2.2012}}</ref> Näiden kahden populaation yksilöt muistuttavat muutoin melko paljon toisiaan, mutta niiden sarvet ovat muodoltaan erilaiset<ref name="Tammi"/>.
Kaukaasianvuohi kasvaa noin metrin kokuiseksi ja painaa noin 65 kiloa. Sillä on vaala vatsa, muualta punaruskea turkki. Sarvissa on voimakkaita kohoraitoja. Myös naaraalla on sarvet, mutta ne ovat pienemmät kuin uroksella, jonka sarvet voivat kehittyä jopa 70 cm pitkiksi.
 
KaukaasianvuohiKubaninturi kasvaa noin metrin kokuiseksi ja painaa noin 65 kiloa. SilläSen turkki on vaalapääosin vatsapunaruskea, muualtavatsa punaruskeaon turkkivaaleampi kuin muu vartalo. Nimialalajin uroksella on jopa 18 cm mittainen leukaparta<ref name="Tammi"/>. Sarvissa on voimakkaita rengasmaisia kohoraitoja. Myös naaraalla on sarvet, mutta ne ovat pienemmät kuin uroksella, jonka sarvet voivat kehittyä jopa 70 cm pitkiksi.
Vuonna 2004 kaukaasianvuohia arvioitiin olevan jäljellä 5000-600 yksilöä. Kannan vähenemiseen ovat olleet syynä lisääntyvä kotieläinten laidunnus ja salametsästys. Luonnollisia kuolemia aiheuttavat lumivyöryt ja kaukaasianvuohia saalistavat sudet ja ilvekset. Aiemmin niitä söi myös leopardi, mutta nykyisin se on itse erittäin harvinainen.<ref name="IUCN"/> Itäisiä kaukasianvuorikauriita – joita IUCN pitää erillisenä lajina ''Capra cylindricornis'' – on lisäksi noin 12 000 yksilöä.<ref name="IUCN2"/>
 
Vuonna 2004 kaukaasianvuohiakubanintureja arvioitiin olevan jäljellä 5000-6005 000–600 yksilöä. Kannan vähenemiseen ovat olleet syynä [[salametsästys]] ja lisääntyvä kotieläinten laidunnus ja salametsästys. Luonnollisia kuolemia aiheuttavat lumivyöryt ja kaukaasianvuohiakubanintureja saalistavat [[susi|sudet]] ja [[ilves|ilvekset]]. Aiemmin niitä söi myös [[leopardi]], muttajoka nykyisinon sekuitenkin onnykyisin itsealueella erittäin harvinainen.<ref name="IUCN"/> Itäisiä kaukasianvuorikauriita – joita muun muassa [[kansainvälinen luonnonsuojeluliitto|IUCN]] pitää erillisenä lajina ''Capra cylindricornis'' – on lisäksi noin 12 000 yksilöä, ja ne luokitellaan uhanalaisuudeltaan vain silmälläpidettäviksi.<ref name="IUCN2"/>
 
== Lähteet ==
Rivi 32 ⟶ 39:
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://wwwanimaldiversity.ultimateungulateummz.comumich.edu/Artiodactylasite/accounts/information/Capra_caucasica.html UltimateADW: ''Capra caucasica'' – West Caucasian Ungulatetur] {{en}}
 
[[Tiedosto:Capra caucasica2.jpg|thumb|vasen|[[Prahan eläintarha]]ssa kuvattu uros.]]
 
[[Luokka:Vuohieläimet]]